Ero sivun ”Länsimaisen filosofian historia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 39:
 
{{Pääartikkeli|[[Antiikin filosofia]]}}
[[Image:Greek.JPG|thumb|Kreikkalaisia filosofeja.]]
 
Länsimaisen filosofian historian katsotaan yleisesti saaneen alkunsa [[Joonia]]n kreikkalaisissa siirtokunnissa [[Vähä-Aasia]]ssa [[miletos]]laisen [[Thales|Thaleen]] myötä. Hän vaikutti noin vuoden [[585 eaa.]] aikoihin. Hän katsoi kaiken saaneen alkunsa vedestä. Hänen tunnetuimpia oppilaitaan ja seuraajiaan olivat [[Anaksimandros]] ja [[Anaksimenes]].
 
Seuraavien vuosisatojen aikana eri puolelle kreikankielistä maailmaa ilmaantui erilaisia ajattelijoita ja koulukuntia, joista merkittävimpiä olivat [[Herakleitos]], joka painotti kaiken muuttuvaisuutta ja kaoottista luonnetta; [[Anaksagoras]], joka katsoi kaiken olevan niin järjestyksessä, että sitä täytyy ohjata jonkinlaisen Mielen; [[pluralismi (ontologinen)|pluralistit]] ja [[atomistit]], kuten [[Empedokles]], [[Leukippos]] ja [[Demokritos]], jotka pyrkivät ymmärtämään kaikkeutta osiensa kokonaisuutena; sekä [[elealaiset]] [[Parmenides]] ja [[Zenon Elealainen|Zenon]], jotka kummatkin katsoivat, että kaikkeus on yksi ja muutos on mahdotonta. Näiden lisäksi vaikuttivat [[sofistit]], ammattimaiset kiertelevät opettajat, joiden kiinnostus varsinaiseen filosofiaan vaihteli. He saivat, mahdollisesti epäoikeudenmukaisesti, maineen, jonka mukaan heille totuus oli vain mielipide ja että he pyrkivät vain opettamaan ihmisiä todistamaan oikeaksi minkä tahansa mielipiteen nämä vain halusivat.
 
[[Image:Escola de Atenas.jpg|thumb|Ateenan filosofikoulu.]]
Ennen pitkää tämä filosofinen liikehdintä keskittyi [[Ateena]]an, josta oli tullut Kreikan hallitseva [[kaupunkivaltio]]. Ateenan moniin filosofikouluihin tuli oppilaita jopa [[Rooma]]sta saakka. On keskusteltu paljon siitä, miksi ateenalainen kulttuuri rohkaisi filosofiaa. Erään suositun teorian mukaan tämä johtui siitä, että Ateenassa oli käytössä suora [[Ateenan demokratia|demokratia]], joka velvoitti vapaat miespuoliset kansalaiset osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. [[Platon]]in kirjoituksista tiedetään, että monet sofistit ylläpitivät puhuja- ja väittelykouluja, olivat yhteisön arvostettuja jäseniä ja ansaitsivat opetuksestaan hyvin. Tiedetään myös, että puhujilla oli suuri vaikutus Ateenan politiikkaan ja historiaan. Toisen teorian mukaan filosofian kehitys oli osittain seurausta orjatyövoiman käytöstä — orjat tekivät raskaat työt, jotka muuten olisivat olleet miespuolisten kansalaisten tehtäviä. Näin nämä miehet olivat vapaita osallistumaan kansankokouksiin ja käyttämään suuria määriä aikaa keskusteluihin paitsi yhteiskunnallisista myös yleisemmistä filosofisista kysymyksistä. Joka tapauksessa vallankäyttö tällaisessa kaupunkivaltiossa vaati puhujantaitoa ja sivistystä, jonka avulla toisten vakuuttaminen oman asian taakse oli mahdollista. Koska väittelyiden voittaminen johti valtaan ja tämä puolestaan vaurauteen, puhujantaitoja haluttiin kehittää ja opettajille maksettiin hyvin.