Ero sivun ”Hirviö” versioiden välillä

Hirviöitä on yleensä kuviteltu tuntemattomille tai vaikeakulkuisille paikoille tai alueille. Keskiaikaisiin karttoihin hirviöitä piirrettiin meriin ja tuntemattomille maa-alueille. [[Renessanssi]]n ja [[valistus|valistuksen]] aikana ihmisten kiinnostus tuntematonta kohtaan kasvoi. Hirviöistä tuli niiden tuntemattomuuden vuoksi tärkeitä tieteellisiä arvoituksia, joita tiede alkoi yrittää ymmärtää. Osa hirviöinä pidetyistä olennoista on ajan myötä paljastunut todellisiksi eläinlajeiksi. Esimerkiksi [[valaat|valaita]] ja [[jättiläiskalmarit|jättiläiskalmareita]] pidettiin aiemmin merihirviöinä. Toiset hirviöt taas ovat jääneet taruolennoiksi.

Monet itäiset uskonnot kuten [[hindulaisuus]] sekä lisäksi mm. [[kreikkalainen mytologia]] ja [[skandinaavinen mytologia]] pitivät hirviöitä [[jumala|jumalten]] vihollisina. Skandinaavisen mytologian maailmanloppu, [[ragnarök]], oli lopullinen taistelu [[AsgardAsgård]]in jumalien ja monien maailman hirviöiden välillä. [[Suomalainen mytologia|Suomalaisessa mytologiassa]] on paljon hirviöitä, jotka ovat sankareiden vihollisia tai tavallisten ihmisten uhkaajia. Tällaisia ovat esimerkiksi [[Kokko]]-lintu ja merihirviö [[Iku-Turso]] sekä useat [[Pohjola]]n myyttisessä maassa asuneet hirviöt. Kokko-linnussa ja Iku-Tursossa on molemmissa mahdollisesti taustalla jumalolento.