Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä

p
ru-sib lakkautettu , typos fixed: alettiin keräämään → alettiin kerätä, 632 - 3 → 632–3 AWB
p (typo)
p (ru-sib lakkautettu , typos fixed: alettiin keräämään → alettiin kerätä, 632 - 3 → 632–3 AWB)
==Perustuslakimuutosesitykset 1930-luvulla==
 
Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiiin useita kansanäänestyksiä. [[Riigikogu]]n, eli parlamentin esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa [[1932]] äänin 333  107 vastaan - 161 vastaan–161 595 puolesta. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo [[1929]] tekemästä perustuslakiesityksestä suoritettiin kansanäänestys elokuussa [[1932]], mutta ehdotus hylättiin niukasti 330 632 - 316  632–316 338.
 
===Vapsien perustuslakiesitys ja suosion nousu===
Vapsien suosio kasvoi. Tammikuun puolessa välissä pidetyissä kunnallisvaaleissa Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä vapsit saivat 33 paikkaa. Vapsien ehdottama perustuslaki astui voimaan [[24. tammikuuta]] [[1934]] ja huhtikuussa [[1934]] oli määrä järjestää riigikogun vaalit.
 
[[5. maaliskuuta]] alettiin keräämäänkerätä nimiä viideksi vuodeksi valittavan riigivanemin vaaleja varten. Vapsien [[Andres Larka]] sai [[11. maaliskuuta]] mennessä 52 436 nimeä, [[Johann Laidoner]] 18 220 nimeä, pääministeri Päts 8 969 nimeä ja Rei 2 786 nimeä. Näytti siltä että vapsit voittaisivat vaalit, Andres Larkasta tulisi ''riigivanem'' ja vapsit voisivat saada jopa yksinkertaisen enemmistön parlamentissa.
 
==Poikkeustila ja järjestön lakkauttaminen==