Nessos osallistui kentaurien ja [[lapiitit|lapiittien]] väliseen taisteluun, jonka aikana hänelle ennustettiin hänen oma kohtalonsa kuolla Herakleksen jousesta.<ref>[[Ovidius]]: ''Muodonmuutoksia'' xii.290-326 ([http://www.theoi.com/Text/OvidMetamorphoses12.html#3 engl. käännös])</ref> Myöhemmin hänestä tuli lautturi [[Euenos]]-joelle.
Nessos tunnetaan parhaiten osuudestaan tarinasta Nessoksen viitasta. Ollessaan matkalla maanpakoon Herakles ja [[Deianeira]] saapuivat joelle. Herakles antoi vaimonsa Nessoksen kuljetettavaksi, mutta hän itse lähti kahlaamaan joen yli. Kesken matkaa Nessos kuitenkin yritti maata väkisin Deianeiran, ja Herakleksen kuultua huudon hän ampui [[Hydra (taruolentomytologia)|Hydran]] vereen kastetun nuolen suoraan kentaurin sydämeen tämän noustua takaisin maalle. Kuoleva Nessos kertoi Deianeiralle, että mikäli tämä halusi valmistaa lemmenjuoman Heraklesta varten, tämän tulisi sekoittaa hänen siementään ja nuolen tekemästä haavasta valuvaa verta keskenään.<ref>[[Apollodoros]]: ''Kirjasto'' 2.7.6 ([http://www.theoi.com/Text/Apollodorus2.html#7 engl. käännös])</ref><ref>[[Diodoros Sisilialainen]]: ''Bibliotheka historika'' iv.36.2–5 ([http://www.theoi.com/Text/DiodorusSiculus4B.html#30 engl. käännös])</ref> Deianeira tekikin näin, ja myöhemmin, kun hän sai kuulla Herakleen ihastuneen [[Iole]]en, hän sekoitti tekemänsä seoksen Herakleksen viittaan toivoen tämän elvyttävän miehensä rakkauden itseensä. Herakleen palvelijan [[Likhas|Likhaan]] haettua paidan Deianeira huomasi maahan tippuneiden pisaroiden alkavan palaa auringon osuessa niihin. Tajutessaan Nessoksen valehdelleen hänelle hän kauhuissaan lähetti miehen estämään Heraklesta pukemasta viittaa päällensä.<ref>[[Hyginus]]: ''Fabulae'' xxxvi ([http://www.theoi.com/Text/HyginusFabulae1.html#36 engl. käännös])</ref> Herakles oli kuitenkin ehtinyt jo pukea sen ylleen, ja siinä oleva myrkky oli jo alkanut hitaasti vaikuttamaan ja polttamaan hänen ihoaan, jolloin hän tuskan käydessä sietämättömäksi heittäytyy hautarovioon polttaen itsensä mieluummin elävältä.<ref>Ovidius: ''Muodonmuutoksia'' ix:211-272 ([http://www.theoi.com/Text/OvidMetamorphoses9.html#2 engl. käännös])</ref>
'''Nessoksen viitta''', esikuvansa mukaisesti, merkitsee kielikuvana sitoutumista tuhoon johtavaan tavoitteeseen – mahdollisesti petoksen uhrina – josta on mahdotonta enää myöhemmin päästä irti.
