Ero sivun ”Elämänfilosofia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Typo |
||
Rivi 3:
Vaikka lähes kaikki filosofit ovat sivunneet kysymystä siitä, miten ihmisen tulisi elää, jotkut ovat omistautuneet sille kokonaan.<ref name="Seppänen"/> Elämänfilosofian taustalla voidaan nähdä jo [[antiikin filosofia]], jossa monet filosofit ja koulukunnat keskittyivät lähes pelkästään [[etiikka]]an ja [[hyvä elämä|hyvään elämään]]. [[Sokrates|Sokrateen]] filosofialle oli keskeistä ajatus ”tunne itsesi”: hänelle elämä ei ollut elämisen arvoista, jos sen tarkoituksena ei ollut selvittää itseään itselleen.<ref name="Saarinen"/>
Usein elämänfilosofialla viitataan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella erityisesti saksalaisella kielialueella vaikuttaneeseen ja koko filosofiaa vallinneeseen ajattelusuuntaukseen (''Lebensphilosophie''). Siihen vaikuttivat mm. saksalaiset [[Friedrich Nietzsche]] ja [[Wilhelm Dilthey]] sekä ranskalainen [[Henri Bergson]], ja sitä edustivat mm. [[Ludwig Klages]], [[Theodor Lessing]], [[Max Scheler]] ja [[Georg Simmel]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kovalainen, Heikki A. | Osoite=http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/207/paatos20702.html | Nimeke=Miksi elämänfilosofia(lla) ei elä? | Julkaisu=Paatos 2/2007 | Viitattu=20. marraskuuta 2007}}</ref> Periaatteessa koko [[Mannermainen filosofia|mannermaista filosofiaa]] voidaan luonnehtia elämänfilosofiseksi, verrattuna enemmän johdonmukaisuuteen ja tarkkuuteen pyrkivään [[analyyttinen filosofia|analyyttiseen filosofiaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Heinämaa, Sara | Kappale=Loogisista tutkimuksista ruumiinfenomenologiaan | Sivu=261 | Nimeke=Nykyajan filosofia | Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26207-2}}</ref> Elämänfilosofit suosivat usein kaunokirjallista esitystapaa. Elämänfilosofia kytkeytyy usein muutenkin [[taide|taiteisiin]] ja [[
== Elämänfilosofeja ==
| |||