Ero sivun ”Suomen Talousseura” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 1:
'''Suomen Talousseura''' ({{k-sv|'''Finska Hushållningssällskapet'''}}) on vuonna [[1797]] perustettu yhdistys, joka on nauttinut eräänlaista puolivirallisen neuvonta- ja tukiorganisaation statusta kautta vuosikymmenten.
 
==Seuran perustaminen==
Seura perustettiin Turussa [[1. marraskuuta]] vuonna [[1797]], ja se oli alkuperäiseltä nimeltään '''Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura''' ja sen kotipaikka oli [[Turku]]. Autonomian aikana Seuranseuran virallinen nimi oli '''Keisarillinen Suomen Talousseura''', ja sen kotipaikkana säilyi Turku, kuten itsenäistymisen jälkeenkin.
 
Perustajajäseniä olivat [[Turun Akatemia]]n henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon ja oikeuslaitokseen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
Rivi 10:
 
==Ruotsin vallan aika==
Seura asetti asiamiehiään koko maahan, sen eri paikkakunnille. Asiamiehet olivat yleensä pappeja, jotka toimittivat seuralle tietoja pitäjänsä oloista ja tarpeista. Samalla he levittivät rahvaan keskuuteen tietoja uusista viljelytavoista ja -kasveista.
 
Toiminnassaan seura keskittyi mitä erilaisimmillemonille aloille, jotta Suomen alueen maakunnat olisivat vaurastuneet niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Seura julkaisi suuren joukonrunsaasti opas- ja ohjekirjasia, jotkutosan jopa suomeksi. Perunan- ja heinänsiemenen viljelys olivat keskeisiä kehityskohteita seuran toiminnassa.
 
Seura keskittyi alkusialuksi myös [[isorokko|isorokon]] vastustamiseen, palkintojen jakamiseen, joilla se kehotti rahvasta ahkeruuteen ja uutteruuteen, uskollisten palvelijain palkitsemiseen, kotiteollisuuden edistämiseen ja lausuntojen antamiseen valtakunnan hallitukselle.
 
Seuran aloitteesta perustettiin vuonna [[1806]] Suomen alueen ensimmäinen pankki, [[Turun diskonttauslaitos]].
Rivi 21:
Suomen Talousseuran merkitys kasvoi autonomian ajan alussa, sillä suurin osa hallituksena toimivan [[hallituskonselji]]n jäsenistä oli myös seuran jäseniä. Hallitus käytti hyväkseen seuran asiantuntemusta, tilasi siltä selvityksiä ja myönsi niitä varten määrärahoja. Seuran käytännön toiminnasta vastasi [[Carl Christian Böcker]], joka toimi seuran sihteerinä vuosina [[1813]]–[[1833]]. Seuran tavoitteita olivat muun muassa perunan-, hampun- ja pellavanviljelyn sekä lampaankasvatuksen kehittäminen ja lisääminen sekä maataloustuotteiden jalostuksen kehittäminen. Se toteutti myös laajan isorokkorokotuskampanjan.
 
Böckerin aikana seuralle kehitettiin kirjeenvaihtajaverkosto. Seura julkaisi runsaasti taloudellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä käsitteleviä kirjasia, kirjoituksia ja kiertokirjeitä. Böcker ryhtyi myös keräämään laajaa Suomea koskevaa tilastoaineistoa. Tähän työhön saatiin valtion avustusta. Työ eteni hitaasti, eikä Böcker saanut toimitetuksi keräämäänsä arvokasta aineistoa julkaisukuntoon.<ref>Liakka 1927, s. 350–351.</ref>
 
Seuran tiivis yhteys hallitukseen katkesi, kun senaatti siirtyi Helsinkiin vuonna 1819. Seuran toiminta aktivoitui vasta 1830-luvulla, kun [[Lars Gabriel von Haartman]]in aloitteesta ryhdyttiin valmistelemaan maatalousoppilaitoksen perustamista. Suomen Talousseura perusti opiston Mustialaan valtionavun turvin vuonna 1840.<ref>Juva 1966, s. 159–160</ref>
Rivi 34:
 
==Itsenäisyyden aika==
[[Autonomian aika|Autonomian aikana]], noin 1850-luvulta lähtien läänikohtaiset, maakunnalliset ja kunnalliset maanviljelysseurat ottivat oman osansa Talousseuran toiminnoista. Itsenäisyyden ajan koittaesaakoittaesas järjestö olikin muuttunut lähes tyystin Varsinais-Suomen ruotsinkielisiä kuntia palvelevaksi järjestöksi, joka tosin vaikutti koko maamme ruotsinkielisellä alueella. Seuran toiminta on nykyisinkin valistusta ja opastusta paremman maatalouden puolesta, joskin nykyisin ympäristö on saanut valituksessa melkoisen sijan.
 
==Lähteet==