Ero sivun ”Kääntäminen” versioiden välillä

== Historia ==

 

Varhaisin monikielinen viestintä on ollut tulkkausta, jota on varmasti harjoitettu pitkään myös esihistoriallisella ajalla. Jo tällöin tulkit lienevät avustaneet samanlaisissa tilanteissa kuin nykyään: rauhanneuvotteluissa, teknisen tiedon levityksessä, kaupankäynnissä ja kulttuurivaihdossa.<ref>Saksa 2004, s. 15-16</ref> Varhaisin kirjallinen maininta tulkkauksesta on [[Muinainen Egypti|Egypti]]stä noin vuodelta 3000 eaa. Ensimmäiset maininnat kääntämisestä ovat [[Vanha valtakunta|Vanhan valtakunnan]] ajoilta 2000-luvulta eaa. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] perustettua [[Aleksandria]]n kaupungin [[Välimeri|Välimeren]] etelärannalle piti asiakirjoja kääntää [[muinaisegypti|egyptin]] ja [[muinaiskreikka|kreikan]] välillä. Tunnetuin egyptiläinen käännös on [[Rosettan kivi]], jonka avulla 1820-luvulla ratkaistiin [[hieroglyfi]]en arvoitus.<ref>Saksa 2004, s. 17-19</ref> [[Mesopotamia]]ssa kääntämisen uskotaan alkaneen [[1900-luku eaa|1900-luvulla eaa]], kun [[sumer]]ilaisten kieltä piti kääntää [[Akkad]]issa puhutulle [[seemiläiset kielet|seemiläiselle kielelle]]; kuuluisa mesopotamialainen [[Gilgameš]]-eepos on yksi maailman vanhimmista käännetyistä teoksista. [[Foinikialaiset|Foinikialaisten]] perustamassa monikielisessä [[Karthago]]n siirtokunnassa kääntäjille ja tulkeille oli jopa oma kastinsa. [[Raamattu|Raamatun]], maailman käännetyimmän kirjan käännöshistoria ulottuu myös aikaan ennen ajanlaskumme alkua, kun [[juutalaiset]] käänsivät sen osia [[aramea]]ksi ja myöhemmin [[Aleksandria]]n kreikankieliset juutalaiset koko Raamatun ([[Septuaginta]]). Juutalaiset pitivät tosin alkutekstissä piilevän pyhän Jumalan sanan kääntämistä ongelmallisena ja jokseenkin arveluttavana.<ref>Saksa 2004, s. 20-26</ref>