Ero sivun ”Suomen Talousseura” versioiden välillä

30 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Seura perustettiin Turussa [[1. marraskuuta]] vuonna [[1797]] ja se oli alkuperäiseltä nimeltään '''Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura''' ja sen kotipaikka oli [[Turku]]. Autonomian aikana Seuran virallinen nimi oli '''Keisarillinen Suomen Talousseura''' ja sen kotipaikkana säilyi Turku kuten itsenäistymisen jälkeenkin.
 
Perustajajäseniä olivat yliopiston[[Turun henkiläkuntaanAkatemia]]n henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppaiaisiinkauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon ja oikeulaitokseenoikeuslaitokseen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossanjoukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
 
===Toiminnan tavoitteet===
Talousseuran tarkoituksena oli heti sen perustamisesta lähtien: "''levittää hyödyllisiä tietoja taloudesta ja varsinkin elähyttää rahvasta suurempaan toimeen ja ahkeruuteen''"<ref>Iso tietosanakirja. Osa 12. Otava, Helsinki 1937, s. 1163.</ref> Alkuaikojen toiminta keskittyi kuitenkin voimakkaasti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]], vaikka seuran toiminta-alueena oliolikin koko suomenSuomen alue. Tämän tähden seuran toiminta oli voimakkaasti alueellista ja kohdistui Ruotsin valtakunnan Suomen puoleiseen alueeseen.
 
==Ruotsin vallan aika==
Seura asetti asiamiehiään koko maahan, sen eri paikkakunnille. Asiamiehet olivat yleensä pappeja, jotka toimittivat seuralle tietoja pitäjänsä oloista ja tarpeista. Samalla he levittivät rahvaan keskuuteen tietoja uusista viljelytavoista ja -kasveista.
 
Toiminnassaan seura keskittyi mitä erilaisimmille aloille, jotta Suomen alueen maakunnat olisivat vaurastuneet niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Seura julkaisi suuren joukon opas- ja ohjekirjasiohjekirjasia, ja jotkut jopa suomeksi. Perunan- ja heinänsiemenen viljelys olivat keskeisiä kehityskohteita seuran toiminnassa.
 
Seura keskittyi alkusi myös [[isorokko|isorokon]] vastustamiseen, palkintojen jakamiseen, joilla se kehotti rahvasta ahkeruuteen ja uutteruuteen, uskollisten palvelijain palkitsemiseen, kotiteollisuuden edistämiseen ja lausuntojen antamiseen valtakunnan hallitukselle.
 
Seuran aloitteesta perustettiin vuonna [[1806]] Suomen alueen ensimmäinen pankki, [[Turun diskonttauslaitos]].
 
==Autonomian aika==
Suomen Talousseuran merkitys kasvoi autonomian ajan alussa, sillä suurin osa hallituksena toimivan hallituskonseljin[[hallituskonselji]]n jäsenistä oli myös seuran jäseniä. Hallitus käytti hyväkseen seuran asiantuntemusta, tilasi siltä selvityksiä ja myönsi niitä varten määrärahoja. Seuran käytännön toiminnasta vastasi [[Carl Christian Böcker]], joka toimi seuran sihteerinä vuosina [[1813]]–[[1833]]. Seuran tavoitteita olivat muun muassa perunan-, hampun- ja pellavanviljelyn sekä lampaankasvatuksen kehittäminen ja lisääminen sekä maataloustuotteiden jalostuksen kehittäminen. Se toteutti myös laajan isorokkorokotuskampanjan.
 
Böckerin aikana seuralle kehitettiin kirjeenvaihtajaverkosto. Seura julkaisi runsaasti taloudellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä käsitteleviä kirjasia, kirjoituksia ja kiertokirjeitä. Böcker ryhtyi myös keräämään laajaa Suomea koskevaa tilastoaineistoa. Tähän työhön saatiin valtion avustusta. Työ eteni hitaasti eikä Böcker saanut toimitetuksi keräämäänsä arvokasta aineistoa julkaisukuntoon.<ref>Liakka 1927, s. 350–351.</ref>
 
Seuran tiivis yhteys hallituksen ja seuran välillähallitukseen katkesi, kun senaatti siirtyi Helsinkiin vuonna 1819. Seuran toiminta aktivoitui vasta 1830-luvulla, kun [[Lars Gabriel von Haartman]]in aloitteesta ryhdyttiin valmistelemaan maatalousoppilaitoksen perustamista. Suomen Talousseura perusti opiston Mustialaan valtionavun turvin vuonna 1840.<ref>Juva 1966, s. 159–160</ref>
 
===Viljelyneuvonta===
4 879

muokkausta