Koggi

Koggi eli yleisesti myös Hansalaiva oli 1200-luvulla Hansan käyttöön ottama purjealustyyppi, joka oli suunniteltu Itämeren rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin.

Koggi oli yleensä noin 20–30 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–150 tonnia rahtia. Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Raakatakilan vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys koggi kuvaa kuitenkin aluksen runkotyyppiä eikä takilaa kuten myöhempinä aikoina oli tapana.

Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tästä johtuen purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko– että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.

Aluksen navigointi tapahtui tuohon aikaan kompassin ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja merirosvojen sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi.

Koggin merkitys

Koggi oli yleinen Hansan kauppalaivatyyppi yli sadan vuoden ajan. Vasta 1300-luvun lopulla koggi joutui alustyyppinä antamaan tietä uudelle, kantavammalle holkki-alustyypille.

Koska koggi pystyi ottamaan suuren määrän lastia ja kulki syvässä, on löydetty mainintoja jopa siitä, että sisämaahan jokien alajuoksulle rakennettuja kaupunkeja olisi siirretty kokonaan meren äärelle.

Hansakaupan ajan jäänteitä

Hansakaupan ajan jäänteinä on Suomenlahden saaristossa edelleen useita koggi-laivaan viittaavia paikannimiä.

• Kuggbergen, Dragsfjärd
• Kuggen, Pernaja (saari)
• Kuggholm (saari, useita)
• Kuggsund (lahti tai poukama, useita)