Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
merijään sulaminen
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
'''Merijää''' on [[merivesi|meriveden]] pinnalle muodostuvaa [[jää]]tä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8 °C lämpötilassa johtuen [[meri]]en [[suola]]pitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa [[jäävuori]]sta, jotka ovat [[mannerjää]]stä tai [[jäätikkö|jäätiköistä]] mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.
 
Merijää voi olla kiinni mantereessa ([[kiintojää]]) tai ajelehtia vapaana ([[ajojää]]). Tuulen ajama merijää voi kasautua useita kymmeniä metrejä paksuiksi [[ahtojää]]valleiksi. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys [[ilmasto]]n kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Merijään muodostuminen on ratkaisevan tärkeää myös maailman valtamerien [[termohaliinikierto|termohaliinikierrolle]], sillä muodostuessaan jää hylkii suolaa. Tämän vuoksi valtameren pintavesi muuttuu jään muodostumisalueilla raskaammaksi ja vajoaa. Merijää ei kuitenkaan ole täysin suolatonta, vaan jään sisään jää suolataskuja.
 
Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3&nbsp;mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.<ref>