Ero sivun ”Mimmi Bergh” versioiden välillä

45 merkkiä lisätty ,  16 vuotta sitten
p
w
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p w
Rivi 5:
[[Liminka|Limingan]] rovastin [[Julius Immanuel Bergh|Julius Immanuel Berghin]] tytär Mimmi Bergh kävi Kuopion ruotsalaisen tyttökoulun ja seurasi myöhemmin opetusta [[Seminaari|Jyväskylän seminaarissa]] ja Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa. Oulussa hän opetti useassa koulussa ja toimi ensimmäisenä johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.
 
Bergh osallistui aktiivisesti hyväntekeväisyystyöhön, mm. [[Oulun diakonissalaitos|Oulun diakonissakodin]] ja vankeinhoitoyhdistyksen toimintaan. Ollessaan opettajana [[Oulun vankila|Oulun lääninvankilassa]] hän kirjoitti kuusiosaisen sarjan ''Kertomuksia ja mietteitä vangeille vankilan yksinäisyydessä'' (1891-1892). ”Herätykseksi ja kehotukseksi” tarkoitetuissa vihkosissa Bergh suosittelee kurinalaista ja mukavuuksista karsittua elämäntapaa: mikään kärsimys ei ole turha, sillä maallisen vaivan palkka on iankaikkinen elämä taivaassa.
 
Teoksessa ''Silmäyksiä aikamme emansipatsiooni-pyrintöihin'' (1889) Bergh käsittelee naisasiaa mm. avioliiton, uskonnon ja moraalisten kysymysten näkökulmasta. Ajatukset yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten tasa-arvoisuudesta olivat monella tapaa edellä aikaansa. Bergh kannatti tyttöjen koulutusta ja suhtautui suopeasti jopa yhteiskouluihin. Hänen näkemyksensä mukaan tytöistä tuli kasvattaa reippaita ja oma-aloitteisia kansalaisia, joilla olisi myös ”intelligenssiä” ja ”syvempää koulusivistystä”.
7 882

muokkausta