Ero sivun ”Gurian ruhtinaskunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ajatusviivat ym. merkit AWB |
p Bot: prettier ISBN |
||
Rivi 5:
1200-luvulta lähtien Guriaa, joka oli yksi Georgian kuningaskunnan provinsseista, hallitsi virkansa perinyt kuvernööri ([[eristavi]]) [[Vardanisdze]]-suvusta, jolle Georgian kruunu antoi tittelin Gurieli ("gurialainen") noin vuonna 1362.
1460-luvulla, kun Georgian [[Bagrationi]]-dynastian valta oli hiipumassa, Vardanisdze-Gurieli-suku liittyi Länsi-Georgian aatelisten kapinaan, jota johti kuninkaallinen [[Bagrat VI]]. Hän ei suostunut hyväksymään kuningas [[Giorgi VIII]]:n valtaa. Vuonna 1463 Bagrat ja hänen liittolaisensa kohtasivat ja voittivat kuninkaan [[Tšikhorin taistelu]]ssa. Taistelun tuloksena Giorgi VIII menetti kaikki läntiset maakuntansa, ja Bagrat kruunattiin [[Imeretin kuningaskunta|Imeretin]], eli Länsi-Georgian, kuninkaaksi. Kiitoksena saamastaan avusta uuden hallitsijan täytyi kuitenkin luoda vasalliruhtinaskunta ([[Mtavari|samtavro]]) jokaiselle tärkeälle liittolaiselleen, joihin kuului Gurielin suku. Suvusta tuli nyt puoli-itsenäisen Gurian hallitsijadynastia, jonka pääkaupunkina toimi [[Ozurgeti]].<ref name="Suny">Suny, Ronald Grigor (1994), ''The Making of the Georgian Nation: 2nd edition'', p. 45. Indiana University Press, ISBN
Länsi-Georgian valtiot taistelivat vallasta toisiaan vastaan, erityisesti Gurian Gurielit ja [[Mingrelia]]n [[Dadiani]]t. Suvut solmivat kuitenkin tilapäisen liiton, ja järjestivät tammikuussa 1533 lopulta katastrofaaliseksi osoittautuneen retkikunnan Pohjois-Abhasian [[Zygit|zygi]]-heimoa vastaan. Takaisku antoi Imeretin kuninkaalle mahdollisuuden saada Guria takaisin hallintaansa, mutta vain lyhyeksi aikaa.
|