Ero sivun ”Philipp Lenard” versioiden välillä

1 244 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
p (Botti lisäsi: tr:Philipp Lenard)
Lenard suoritti vuonna 1903 kokeen, jonka tuloksena oli, että elektronit läpäisivät ohuen kohtion vaihtamatta suuntaansa. Lenard ymmärsi tämän perusteella, että aomin massan oli pakko keskittyä atomin ytimeen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Page 1
Atomifysiikan lukio-opetuksesta ja jalokaasujen tutkimisesta elektronispektroskopiaa käyttäen| Osoite = http://physics.oulu.fi/toiminta/tutkinnot/2005/marjut_parrila_atomifysiikan_lukio-opetuksesta.pdf| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija =Oulun yliopisto | Viitattu = 20. lokakuuta 2007| Kieli = }}</ref> Vastaavaan tulokseen päätyi hieman myöhemmin uusiseelantilainen [[Ernest Rutherford]].
 
=== Lenardin ilmiö ===
{{pää|[[Lenardin ilmiö]]}}
Philipp Lenard tutki systemaattisesti vuonna 1892 ilmiötä, joka nykyään tunnetaan Lenardin ilmiönä. Ilmiössä on kyse siitä, kun vesipisara hajoaa ilmavirrassa pienempiin pisaroihin, varautuu uusiin pisaroihin ja ympäröivään ilmaan sähkövaraus. Varautumisen merkki riippuu pisaran koosta; suuret varautuvat positiivisesti ja pienimmät negatiivisesti. Seville Chapman havaitsi, että halkaisijaltaan 4&nbsp;mm tislatun veden pisaran hajotessa 1&nbsp;m/s ilmavirrassa 5 senttimetrin pudotuksen aika, osapisaroiden varaukseksi suuruus on 0,1 nC. George Clarke Simpson ehdotti ilmiötä ukkospilven varautumismekanismiksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on melko epätodennäköistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Tapio Tuomi| Nimeke = Ilmasähkösanasto| Osoite = http://www.ava.fmi.fi/~tjt/ilmasahkosanasto.html| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 10. marraskuuta 2007| Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Lenard effect| Osoite =http://amsglossary.allenpress.com/glossary/search?id=lenard-effect1 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = American Meteorological Society Glossary | Viitattu = 10. marraskuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Lähteet ==
20 551

muokkausta