Ero sivun ”Mallintaminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Molekyylimallinnus: otsikkotaso |
→Eräitä mallintamisen sovellutuksia: otsikkotasoja + rakennusmallinnus |
||
Rivi 23:
==Eräitä mallintamisen sovellutuksia==
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] voiton takana oli yhden näkökulman mukaan osin mallintaminen ja tietokoneet. [[Yhdysvallat|USA]] pystyi niiden avulla rakentamaan suuremman talouden voimilla pienempiä ja tarkempia ydinaseita kun taas [[Neuvostoliitto]] joutui rakentamaan pienemmällä taloudella suurempia ja epätarkempia ohjuksia ja ydinaseita. {{lähde}}▼
===Meteorologia===
Myös [[häiveteknologia|häivekone]]iden ([[F-117]], [[B-2]]) takana on mallintaminen. Venäläinen tiedemies, joka nykyisin on Yhdysvaltain kansalainen, laati pohjana olevan teorian [[1960-luku|1960-luvun]] alkupuolella. Se julkaistiin neuvostoliittolaisessa tiedelehdessä, jonka [[CIA]] käänsi ja toimitti mm. [[Lockheed]]ille. [[1970-luku|1970-luvun]] alussa Lockheed alkoi Ben Richin johdolla kehittää kyseisen mallin perusteella häivekonetta, joiden pinnat muodostuivat levymäisistä elementeistä (kuten F-117), joiden [[tutka]]impulssin heijastuslaskelmat olivat mahdollisia ratkaista silloisilla [[supertietokone]]illa. ▼
Viime vuosikymmeninä tarkentunut [[sään ennustaminen]] perustuu pitkälle kehitettyihin ilmakehämalleihin ja supertietokoneilla suoritettavaan raskaaseen laskentaan.
=== Molekyylimallinnus ===▼
[[Molekyylimallinnus]]ta käytetään [[kemia]]ssa molekyylitason ilmiöiden selvittämiseen. Sen avulla voidaan tutkia yhdisteiden steerisiä ja elektronisia ominaisuuksia, muodostumislämpöjä, reaktiomekanismeja sekä epäorgaanisten materiaalien kide- ja pintarakenteita. Molekyylimallinnusta käytetään hyväksi erityisesti [[tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu|lääkeainesuunnittelussa]]. Molekyylimallinnusta suoritetaan molekyylimekaanisilla, semiempiirisillä ja kvanttikemiallisilla menetelmillä.▼
===Rakennussuunnittelu===
Amerikkalaiset rakensivat ensimmäiset tutkassa huonosti näkyvät lentokoneet eli häivekoneet. Laskentaan tarvittiin ensimmäisiä [[Cray-1]] ja 2 supertietokoneita. [[Persianlahden sota|Persianlahden sodassa]] [[1991]] nämä koneet lensivät kaksi prosenttia lennoista, mutta 40 prosenttia strategisista lennoista ilman tappioita.▼
Rakennussuunnittelu on kehittynyt [[tietokoneavusteinen suunnittelu|tietokoneavusteisen suunnittelun]] myötä [[kolmiulotteisuus|kolmiulotteiseksi]] mallintamiseksi, jossa piirtämisen mallinnetaan rakennus kaikkine [[Luokka:Rakennusosat|rakennusosineen]]. Rakennuksesta luodaan koko rakennuksen [[tuotteen elinkaari|elinkaaren]] aikainen [[BIM|rakennuksen tietomalli]] ({{k-en|BIM, Building information model}}). Kolmiulotteiseen malliin ja sen eri osiin voidaan liittää myös muuta kuin graafista tietoa, esimerkiksi tiedot pintamateriaaleista tai laatutasosta. Suunnittelun aikana mallintamisen ansiosta saadaan nopeasti korkeatasoisia [[visualisointi|visualisointeja]] päätöksenteon tueksi. Rakennuksen käytön aikana malli toimii ylläpidon ja huollon, sekä käyttäjien toiminnan suunnittelun apuvälineenä, ja [[Korjausrakentaminen|peruskorjaussuunnitelmien]] pohjana. Mallia täydennetään koko elinkaaren ajan. Rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa mallia käytetään hyväksi suunniteltaessa rakennuksen purku ja materiaalien jälleenkäsittely .
===Lentokoneiden häiveteknologia===
▲Myös [[häiveteknologia|häivekone]]iden ([[F-117]], [[B-2]]) takana on mallintaminen. Venäläinen tiedemies, joka nykyisin on Yhdysvaltain kansalainen, laati pohjana olevan teorian [[1960-luku|1960-luvun]] alkupuolella. Se julkaistiin neuvostoliittolaisessa tiedelehdessä, jonka [[CIA]] käänsi ja toimitti mm. [[Lockheed]]ille. [[1970-luku|1970-luvun]] alussa Lockheed alkoi Ben Richin johdolla kehittää kyseisen mallin perusteella häivekonetta, joiden pinnat muodostuivat levymäisistä elementeistä (kuten F-117), joiden [[tutka]]impulssin heijastuslaskelmat olivat mahdollisia ratkaista silloisilla [[supertietokone]]illa. Tietoja Neuvostoliiton ja muun Varsovan liiton tutkajärjestelmistä suunnittelun pohjaksi yhdysvaltalaiset saivat [[Romania]]sta.
▲
▲=== Molekyylimallinnus ===
▲[[Molekyylimallinnus]]ta käytetään [[kemia]]ssa molekyylitason ilmiöiden selvittämiseen. Sen avulla voidaan tutkia yhdisteiden steerisiä ja elektronisia ominaisuuksia, muodostumislämpöjä, reaktiomekanismeja sekä epäorgaanisten materiaalien kide- ja pintarakenteita. Molekyylimallinnusta käytetään hyväksi erityisesti [[tietokoneavusteinen lääkeainesuunnittelu|lääkeainesuunnittelussa]]. Molekyylimallinnusta suoritetaan molekyylimekaanisilla, semiempiirisillä ja kvanttikemiallisilla menetelmillä.
===Sotilasteknologia===
▲[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] voiton takana oli yhden näkökulman mukaan osin mallintaminen ja tietokoneet. [[Yhdysvallat|USA]] pystyi niiden avulla rakentamaan suuremman talouden voimilla pienempiä ja tarkempia ydinaseita kun taas [[Neuvostoliitto]] joutui rakentamaan pienemmällä taloudella suurempia ja epätarkempia ohjuksia ja ydinaseita. {{lähde}}
==Katso myös==
| |||