Ero sivun ”Uhrin pano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Uhrin pano''' tai '''uhrin laitto''' on kansantarinoissa jonkinlainen [[loitsu]], [[rituaali]] tai [[taika]], jolla tavoitellun asian toteutumiseen liittyy ehto tai lupaus menettää jotain. Kyseessä ei siis ole varsinainen [[uhraaminen|uhritoimitus]], vaan ikään kuin sopimus jonkun yliluonnollisen tahon kanssa, jonka ehdot voitiin täyttää myöhemminkin. Uhrin panosta kerrottiin ainakin Itä-Suomessa
 
Kansantarinoissa kerrotaan, että uhreja on pantu, mutta siitä, miten tämä käytännössä tapahtuu, ei ilmeisesti ole säilynyt kuvausta. Minkä yliluonnollisen voiman tai henkiolennon kanssa ehdoista on neuvoteltu, ei sekään ole selvää.
 
==Tarinoita uhrin panosta==
Esimerkiksi [[Ilomantsi]]n kirkkoa rakennettaessa eivät perustan kivet millään meinanneet pysyä paikoillaan. Sitten pantiin uhri, että kirkon kivet pysyisivät paikallaan, mutta jonakin juhannuksena palaisi sekä kirkko että kirkkoväki. Siitä lähtien ovat kivet pysyneet.
 
Esimerkiksi *[[Ilomantsi]]n kirkkoa rakennettaessa eivät perustan kivet millään meinanneet pysyä paikoillaan. Sitten pantiin uhri, että kirkon kivet pysyisivät paikallaan, mutta jonakin juhannuksena palaisi sekä kirkko että kirkkoväki. Siitä lähtien ovat kivet pysyneet.
*Hiidet tai lappalaiset lähtivät pois suomalaisten tieltä. He kätkivät aarteensa ja panivat uhrin, että aarteen saisi esille vain, jos tietäisi tehdä tiettyjä asioita juuri oikeaan aikaan. Siten syntyi [[aarnihauta]].
 
[[Luokka: Suomalainen mytologia]]