Ero sivun ”Armovuosi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täydennys, toivottu lähdeviite lisätty.
Tietojen ja lähdeviitteen täsmennys, otsikot
Rivi 1:
Armovuosi on [[Suomi|Suomessa]] [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan ajalta]] periytyvä tapa, jonka mukaan kuolleen [[virkamies|virkamiehen]] perhe saa yhden vuoden ajan nauttia miehen palkkaetuja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Forma, P. et al | Sivu=12 | Nimike=Artikkeleita kunnallisesta eläkejärjestelmästä | Julkaisija=Helsinki: Kuntien eläkevakuutus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5317-30-7}} Saatavilla: [http://www.keva.fi/Table_pict/cid2/Info_txt/id4874/Artikkeleita_kunnallisesta_elakejarjestelmasta.pdf] Viitattu 18.1.2007.</ref> Esimerkiksi [[kuningas]] tai [[rovasti]] saattoi myöntää tämän jälkeen ylimääräisiä armovuosia.
 
== Kirkon armovuosikäytäntö ==
[[Seurakunta|Seurakunnissa]] on papin lesken annettu asua [[pappila]]ssa vuoden ajan miehensä kuolemasta. Armovuoden ajan edesmenneen papin tehtäviä hoiti niin sanottu armovuoden saarnaaja. Seurakunnalle oli edullista, jos edemenneen kirkkoherran tai kappalaisen seuraajaksi tuli tämän sukulainen, joka otti huolehtiakseen vainajan perheen toimeentulosta. Myös suvun ulkopuolelta tullut naimaton pappismies saattoi järjestää edeltäjänsä perheen ''konservoinnin'', mikäli hän meni naimisiin lesken kanssa. Nämä eräänlaiset eläkejärjestelyt näkyivät toisinaan seurakuntalaisten esittämissä toivomuksissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laasonen, Pentti| Nimeke = Suomen kirkon historia 2| Vuosi = 1991| Kappale = | Sivu = 120| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
[[Seurakunta|Seurakunnissa]] on papin lesken annettu asua [[pappila]]ssa vuoden ajan miehensä kuolemasta. Armovuoden ajan edesmenneen papin tehtäviä hoiti niin sanottu armovuoden saarnaaja. Seurakunnalle oli edullista, jos edemenneen kirkkoherran tai kappalaisen seuraajaksi tuli tämän sukulainen, joka otti huolehtiakseen vainajan perheen toimeentulosta. Myös suvun ulkopuolelta tullut naimaton pappismies saattoi järjestää edeltäjänsä perheen ''konservoinnin'', mikäli hän menimenemällä naimisiin lesken kanssa. Nämä eräänlaiset eläkejärjestelyt näkyivät toisinaan seurakuntalaisten esittämissä toivomuksissa. Naimakauppaan perustuvaa perheen konservointia esiintyi 1600-luvulla ja myös 1700-luvulla, joskin hieman vähemmän.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laasonen, Pentti| Nimeke = Suomen kirkon historia 2| Vuosi = 1991| Kappale = | Sivu = 120 ja 295| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
== Termin muuta käyttöä ==
 
Armovuosi-termiä käytettiin myös poliisin vuonna [[2003]] julkistamasta laittomien aseiden vasaanottokampanjasta, jonka aikana luvattomien aseiden vapaaehtoisia luovuttajia ei rangaistu.<ref>Poliisi: [http://www.poliisi.fi/poliisi/mikkeli/home.nsf/PFBD/3D26150A4DD6F35AC2256F0E00417C56?opendocument Ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja räjähteiden keräys Etelä-Savossa 27.9.-1.10.2004]. Viitattu 18.1.2007.</ref>