Armovuosi on [[Suomi|Suomessa]] [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan ajalta]] periytyvä tapa, jonka mukaan kuolleen [[virkamies|virkamiehen]] perhe saa yhden vuoden ajan nauttia miehen palkkaetuja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Forma, P. et al | Sivu=12 | Nimike=Artikkeleita kunnallisesta eläkejärjestelmästä | Julkaisija=Helsinki: Kuntien eläkevakuutus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5317-30-7}} Saatavilla: [http://www.keva.fi/Table_pict/cid2/Info_txt/id4874/Artikkeleita_kunnallisesta_elakejarjestelmasta.pdf] Viitattu 18.1.2007.</ref> Esimerkiksi [[kuningas]] tai [[rovasti]] saattoi myöntää tämän jälkeen ylimääräisiä armovuosia.
[[Seurakunta|Seurakunnissa]] on papin lesken annettu asua [[pappila]]ssa vuoden ajan miehensä kuolemasta. Armovuoden ajan seurakunnassaedesmenneen toimipapin tehtäviä hoiti niin sanottu armovuoden saarnaaja. Seurakunnalle oli edullista, jos edemenneen kirkkoherran tai kappalaisen seuraajaksi tuli tämän sukulainen, joka oliotti huolehtiakseen vainajan mieluitenperheen poikamiestoimeentulosta. TavoitteenaMyös olisuvun naittaaulkopuolelta leskitullut janaimaton saarnaajapappismies saattoi järjestää edeltäjänsä perheen ''konservoinnin'', mikäli hän meni naimisiin lesken kanssa. Nämä eräänlaiset eläkejärjestelyt näkyivät toisinaan seurakuntalaisten esittämissä keskenääntoivomuksissa.<ref>{{lähdeKirjaviite | Tekijä = Laasonen, Pentti| Nimeke = Suomen kirkon historia 2| Vuosi = 1991| Kappale = | Sivu = 120| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
Armovuosi-termiä käytetäänkäytettiin myös Poliisinpoliisin vuonna [[2003]] julkistamasta laittomien aseiden vastaanottokampanjastavasaanottokampanjasta, jonka aikana luvattomien aseiden vapaaehtoisia luovuttajia ei rangaistu.<ref>Poliisi: [http://www.poliisi.fi/poliisi/mikkeli/home.nsf/PFBD/3D26150A4DD6F35AC2256F0E00417C56?opendocument Ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja räjähteiden keräys Etelä-Savossa 27.9.-1.10.2004]. Viitattu 18.1.2007.</ref>
