Ero sivun ”Jaakko Korhonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
LA2 (keskustelu | muokkaukset) p fix ISBN |
||
Rivi 9:
Jaakko Korhosen elokuvaura alkoi mykkäelokuvan klassikoissa ''[[Nummisuutarit]]'' sekä ''[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]]'' vuonna [[1923]]. Hänen vaimollaan oli naispääosa molemmissa elokuvissa. Vuonna [[1931]] hän ohjasi ja käsikirjoitti kaksi äänielokuvaa: ''[[Rovastin häämatkat]]'' ja ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]''. Samana vuonna hän sai ensimmäisen äänielokuvaroolinsa [[Tukkipojan morsian|Tukkipojan morsiamessa]]. Merkittävin rooli äänielokuvassa Korhosella on vuonna [[1935]] valmistuneessa [[Syntipukki|Syntipukissa]]. Hän näyttelee tavaratalon johtaja Vaaraa, joka iskee silmänsä [[Ester Toivonen|Ester Toivosen]] tulkitsemaan tasokkaaseen myyjättäreen, Irja Saloon.
== "Jaakko-kulta, juna lähtee kohta"<ref>Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa, 2005 [[Lauri Meri]] ja [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusosakeyhtiö Otava]], ISBN
[[1930-luku | 1930-luvun]] alussa Korhonen loukkasi jalkansa näyttämöllä. Polveen kehittyi pahalaatuinen sidekudoksen kasvain ([[sarkooma]]). Elämänsä viimeiset viikot Korhonen vietti entisten appivanhempiensa luona [[Mänttä | Mäntässä]], Pohjois-[[Pirkanmaa]]lla. Hän kuoli [[Helsingin Diakonissalaitos | Helsingin Diakonissalaitoksella]]. Korhonen ei halunnut tyttäriään kuolinvuoteensa äärelle, koska halusi varjella äitinsä menettäneitä lapsia uudelta järkytykseltä. Suruviesti saapui Kansallisteatteriin, joka peruutti sen iltaisen näytäntönsä. Korhosen ja Blåfieldin orpotyttärille perustettiin rahasto turvaamaan heidän koulutuksensa.
Rivi 30:
== Lähteet ja viitteet ==
*Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa, 2005 [[Lauri Meri]] ja [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]], ISBN
*[http://www.ibsen.net/ Ibsen.net]
*Elonet
| |||