Ero sivun ”Aleksei Brusilov” versioiden välillä

'''Aleksei Aleksejevitš Brusilov''' ({{k-ru|Алексей Алексеевич Брусилов}},[[19. elokuuta]] [[1853]] [[Tbilisi]] - [[17. maaliskuuta]] [[1926]] [[Moskova]]) oli venäläinen ratsuväenkenraali, joka kesäkuussa [[1916]] sai komennettavakseen koko Venäjän luoteisrintaman sen jälkeen kun [[Aleksei Evert]] ja [[Aleksei Kuropatkin]] olivat pitäneet parempana jäädä vain puolustusasemiin, vaikka Venäjää lainoittanut ja tukenut Ranska pyysi toista hyökkäystä itärintamalla pääasiassa Itävalta-Unkarin joukkoja vastaan, jotta Saksan olisi pakko luopua Verdunia vastaan kohdistetusta hyökkäyksestä ja näin Ranskan tilanne helpottuisi.

 

Brusilov aloitti Venäjän 8. armeijan komentajana [[1914]] ja hänestä tuli [[1916]] [[Nikolai Ivanov]]in seuraaja koko luoteisrintaman komentajana siksi, että hänellä oli tarjota hyökkäyssuunnitelma ranskalaisiin Verdunissa kohdistuneen paineen keventämiseksi. [[Brusilovin hyökkäys]] toteutettiin [[4. kesäkuuta]] - [[20. syyskuuta]] välisenä aikana [[1916]], minkä jälkeen keskusvaltojen puolella [[Paul von Hindenburg]] sai rintaman vakiintumaan.

Brusilov kannatti [[Nikolai II]]:n vallasta luopumista [[1917]] ja [[Venäjän väliaikainen hallitus]] nimitti hänet Nikolai II:n vallasta luopumisen jälkeen koko Venäjän armeijan komentajaksi. Hän yhdessä Kerenskin kanssa oli suunnitellut [[1917]] suoritettavan ''Kerenskin hyökkäyksen'', mitä kutsutaan harvemmin myös Brusilovin toiseksi hyökkäykseksi.