Ero sivun ”Pakkoruotsi” versioiden välillä

27 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(rv,Mikä hinku joillain on poistaa ne linkit kun ne ennen saivat olla rauhassa? Eikö eräät ylläpitäjät ja eräs tavallinen käyttäjä kestä sitä että muo kaksi linkkiä on artikkelissa?)
 
== Ruotsin ja suomen kielet oppiaineina ==
 
{{pääartikkeli|[[Toinen kotimainen kieli]]}}
 
Säädösten mukaan toista kotimaista kieltä voi opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen. 85&nbsp;% peruskoululaisista opiskelee ruotsia B1-kielenä. Professori Kari Sajavaaran mukaan vain harvat suomenkieliset oppivat kouluopetuksessa ruotsia luontevasti, koska käytännön kokemus kielestä jää pieneksi. Ruotsinkielisistä oppilaista 93,4&nbsp;% opiskelee suomea A1- tai A2-kielenä. Ruotsinkielisissä kouluissa 90&nbsp;% valitsee A1-kieleksi suomen ja A2-kielenä sitä opiskelee 3,4&nbsp;%. <ref name="sajavaara">{{Verkkoviite | Tekijä=Kari Sajavaara | Nimeke=Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa | Ajankohta=Jyväskylän yliopisto | Osoite= https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/toteutus/perusaste/Koulujen%20kielenopetus_KIEPO2.pdf| Julkaisija= Jyväskylän yliopisto| Luettu=5.9. 2007 | Kieli= }}</ref> 80&nbsp;% ruotsinkielisistä oppilaista suorittaa ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen pitkän oppimäärän kokeen. Suomen kielen opetus ruotsinkielisissä oppilaitoksissa on käytännössä huomattavasti laajempaa kuin ruotsin opetus suomenkielisissä oppilaitoksissa.<ref name="kimmoke">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja Kieltenopetuksen moniuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2000 Kimmoke | Ajankohta=1999 | Osoite=http://www.edu.fi/julkaisut/kimmo4.pdf | Julkaisija=Opetushallitus| Luettu= | Kieli= }}</ref>
 
== Suhtautuminen ruotsin kielen opiskeluvaatimukseen ==
 
Suomen kielikoulutuspolitiikkaa pitkään tutkineen professori Kari Sajavaaran mukaan ei ole yllättävää, että ruotsin kielen oppimistulokset peruskoulun päättyessä eivät ole hyvät, kun 85&nbsp;% peruskoululaisista opiskelu jää kolmivuotiseen B1-kielen varaan. Hänen mukaansa ruotsin osalta suurin pulma ei suoranaisesti ole opiskelun pakollisuus vaan sekä peruskoulun, että lukion huonot oppimistulokset, johin pakollisuus osaltaan on vaikuttamassa. Toisen kotimaisen kielen määrääminen pakolliseksi oli puhtaasti kielipoliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia. Hänen mukaansa opetuksen pakollisuuden perusteleminen kieliryhmien välisellä tasa-arvolla on lähes kestämätöntä, kun kieliryhmien lähtökohdat pakollisen kielen opiskeluun ovat aivan erilaiset. Ruotsin kielen pakollisuuden muita perusteluja voidaan hänen mukansa kuvata akateemisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiksi, mutta niitä on oppilaiden omalta kohdaltaan vaikea ymmärtää. Tällaisia perusteluja ovat muun muassa "vetoaminen yhteiseen kulttuuriperintöön, Suomen historiallisen kehityksen ymmärtäminen, lähinaapuruus Ruotsin kanssa, ruotsin asema toisena kansalliskielenä, pohjoismaisen yhteistyön helpottaminen ja oman maan tuntemuksen kasvattaminen seuraamalla ruotsinkielisten keskistä vuorovaikutusta heidän omalla kielellään".<ref name="sajavaara2"/> [[Euroopan komissio|Euroopan Komission]] kielten opetusta käsittelevä raportti, ''Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005'', toteaa Suomen kielenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei siis itse kielen tarpeesta.<ref>http://www.eurydice.org/ressources/eurydice/pdf/0_integral/049EN.pdf Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005, s.34.</ref>
 
 
Sajavaaran mukaan pakollinen ruotsin kieli vie yhden kielen paikan oppilaiden ohjelmasta ja koska englanti on käytännössä myös pakollista, vaatii muiden kielten aseman parantaminen erityisjärjestelyjä. Sajavaaran mielestä siinä tapauksessa, että työelämän tai koulutuksen tarpeen katsottaisiin nykyistä tärkeämmiksi voisi erityisesti venäjää pitää monella tapaa merkityksellisempänä kuin ruotsia.<ref name="sajavaara2"/>
 
=== Mielipidetiedustelut ===
 
<!-- taulukossa pisin / tuorein samalla kysymyksellä tehty kysely -->
{| border="1" cellspacing="0" cellpadding="5" style="float: right; border-collapse: collapse; margin-left: 0.5em;"
|}
|}
 
Suomalaisten suhtautumista ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen on mitattu useita kertoja. Kaikissa mielipidemittauksissa selvä enemmistö vastaajista on aina toivonut ruotsin kielen vapaaehtoistamista koululaitoksessa. [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] Taloustutkimus Oy:llä vuosina [[1990]]–[[2003]] teettämien kyselytutkimusten mukaan 66–72 prosenttia suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista.<ref name="tt"/> Vuonna [[1992]] yli 90 prosenttia peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.<ref name="kimmoke"/> ''[[Valitut Palat|Valittujen Palojen]]'' vuonna [[2000]] teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.<ref>[http://www-fi.valitutpalat.fi/lehti/tiedotteet/20000824a.html Valittujen Palojen tutkimus 2000]</ref> [[Suomen Gallup]]in vuonna [[2003]] tekemässä tutkimuksessa "pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa" vastusti 42 prosenttia suomalaisista, ja 25 prosenttia vastusti sitä, että suomi ja ruotsi ovat virallisia kieliä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2003/02/157245 Suomen Gallupin tutkimus 2003]</ref> Civics-tutkimuksessa vuonna [[2000]] suomenkielisten koulujen nuorista 67 prosenttia kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Parhaiten yhteiskunnallisiin asioihin perehtyneet nuoret olivat tutkimuksessa kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.<ref>[http://www.jyu.fi/ktl/civicsIII/SaSuKolm.htm IEA/Civic Education Study. Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta.]</ref> [[Folktinget]]in tutkimuksessa vuonna [[1997]] ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet.<ref>Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa, Finlandsvenska rapport 35 - Folktinget 1997</ref>
 
 
=== Politiikka ja järjestötoiminta ===
 
[[Kuva:Pois pakkoruotsi.svg|thumb|Ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista kannattava symboli.]]
 
Kysymys suomen ja ruotsin asemasta oli pitkään Suomessa kiistojen aiheena, kunnes toisen maailmansodan jälkeen saavutettiin poliittinen tasapainotila.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kielilakikomitea | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta: I Kansalliskielten kehitys historian valossa, 1. Kansalliskielten historiaa, 1.1. Yksi kansa, kaksi kieltä | Ajankohta=2000 | Osoite=http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija=Opetusministeriö | Luettu=30.4. 2007 | Kieli= }} ''"Kysymys suomen ja ruotsin asemasta oli jo pitkään ennen hallitusmuodon säätämistä ja on ollut useasti sen jälkeenkin kiistojen aiheena, kunnes sotien jälkeen on päästy nykyiseen tasapainotilaan."''</ref> Nykyisin [[Suomen eduskunta|Suomen eduskunnassa]] olevista puolueista ainoastaan [[Perussuomalaiset]] on esittänyt muutoksia ruotsin kielen opetukseen, vaikka eräät muidenkin puolueiden yksittäiset kansanedustajat ovat julkisesti kannattaneet ruotsin kielen opiskelun eri asteista vapaaehtoistamista.<ref>
* [[Suomen kielilaki]]
* [[Virallisten kielten opetus eri maissa]]
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.iki.fi/no/pakkoruotsi.html Pakkoruotsi - väitteitä puolesta ja vastaan]
* [http://www.helsinki.fi/~hturunen/poispakkoruotsi/ Pois pakkoruotsi!]
 
== Lähteet ==
 
<div class="references-small">
<references />
</div>
 
[[da:Pakkoruotsi]]
1 757

muokkausta