Ero sivun ”Muhoksen kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
[[isoviha|Isonvihan]] ([[1714]]–[[1721]]) aikana venäläiset joukot hävittivät kirkkoa, mutta eivät polttaneet sitä. Kirkko voitiin korjata käyttökuntoon sodan jälkeisinä rauhan vuosina. Kirkon perusteellinen korjaus tehtiin 1762 kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla. Samalla rakennettiin ns. pohjalaista renessanssityyliä edustava kellotapuli, jossa on kaksi kelloa. Suurempi on valettu Tukholmassa vuonna 1757 ja pienempi Helsingissä vuonna 1885.
Kirkon maalauksista arvokkaimpina pidetään vihantilaissyntyisen kirkkomaalari [[[Emanuel Granberg|Emanuel Granbergin]] vuosina 1773-1775 maalaamia kuvia. Vuoden 1839 korjausten yhteydessä osa niistä tuhoutui. Jäljellä ovat sakariston seinillä ja lehterin kaiteen maalaukset. Sakariston maalaukset kuvasommitelmat ovat kirkkosalin ovesta sisään tultaessa vasemmalta oikealle: Jeesus Emmauksen tiellä, Jeesus Martan ja Marian kodissa, Samuel voitelee Saulin kuninkaaksi, maalaus, jonka keskellä on enkelin päitä ja keskellä hepreankielinen nimi Jahve, Jeesus Getsemanessa, Pietari kieltää Jeesuksen, syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat, Tuhlaajapoika sikopaimenena sekä oven päällä Hyvä paimen. Lehterin kaiteessa vasemmalta oikealle on maalattu profeetat Hesekiel, Jesaja, Jeremia ja Daniel.
Muhoksen kirkon alttaritaulu on Emanuel Granbergin vuonna 1778 öljyvärillä kankaalle maalaama Mooses ja vaskikäärme. Kirkon oikealla seinällä on Jaakob Wallinin vuonna 1837 maalaama Ristiltäotto. Kattokruunut, messinkilampetit ja kyntteliköt ovat enimmäkseen seurakuntalaisten antamia lahjoituksia. Vanhin niistä on ajoitettu 1700-luvun puolen välin tienoille. Näiden joukossa on maalaispuusepän tekemä ja hiippakunnan komeimmaksi mainostettu virsitaulu, jonka on lahjoittanut Oulun läänin maaherra Abraham Stjernschantz vuoden 1828 tienoilla. Numerotaulun taidokkaat koristeleikkaukset esittävät ristiinnaulitsemista ja tyyliteltyjä ihmishahmoja. Keskimmäisenä oleva kruunattu nainen tuo mieleen Neitsyt Marian.
Kirkon vanhimpaan esineistöön kuuluu edustaa tinasta valmistettu kastevati vuodelta 1707. Kastevadin puusta veistetty jalka on ajoitettu 1800-luvun puoliväliiin. Sitä koristaa kahdeksan enkelinpääveistosta. Kirkko korjattiin vuosina 1872-1873 kirkonrakentaja Mikko Karjalahden johdolla ns. uusgoottilaistyyliseksi. Sisäkatto uusittiin ylöspäin suippenevaksi. Näin katto tavoittelee goottilaisen kaaren muotoa. Myös kirkon torni sai samassa yhteydessä nykyisen muotonsa. Kirkon ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin.
| |||