Ero sivun ”Muhoksen kirkko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Muhoksen ensimmäinen kirkko on perimätiedon mukaan rakennettu Kirkkosaareen, toinen Kirkonniemelle varsin lähelle nykyistä kirkkoa. Nykyinen kirkko on tyyliltään suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, ns. tukipilarikirkko, jonka rakentajaksi arvellaan torninrakentaja-Hannua.
 
Kirkon sisutuksen vanhinta kerrostaesineistöä edustaaon saarnatuoli. Sen rakensi 1600-luvun lopulla puuseppä ja kuvanveistäjä Mikael Sigfridson Balt. Saarnatuolin katoksen veistosryhmä lienee sotasaalista kolmekymmenvuotisesta sodasta Saksasta. Sen keskellä seisoo Vapahtaja kädessään voitonlippu ja maapallo molemmilla puolillaan valkopukuiset enkelit. Katoksessa riippuu kyyhkynen, Pyhän Hengen symboli.
 
[[isoviha|Isonvihan]] ([[1714]]–[[1721]]) aikana venäläiset hävittivät kirkon miltei täydellisesti, mutteivät polttaneet sitä. Kirkko saatiin vähin erin kohtuulliseen kuntoon korjatuksi ja varustetuksi rauhansodan vuosinajälkeisinä isonvihanrauhan jälkeenvuosina. Kirkko on ollut koristeltu [[seinämaalaus|seinämaalauksin]], mutta korjaustöiden jälkeen niitä on säilynyt vain sakastissa. Kirkon alttaritaulun aihe on "Mooses ylentää käärmeen erämaassa"
 
Kirkon perusteellinen korjaus tehtiin 1762 kirkonrakentaja Matti Hongan johdolla. Samalla rakennettiin ns. pohjalaista renessanssityyliä edustava kellotapuli, jossa on kaksi kelloa. Suurempi on valettu Tukholmassa vuonna 1757 ja pienempi Helsingissä vuonna 1885.