Ero sivun ”Vesipääsky” versioiden välillä

'''Vesipääsky''' (''Phalaropus lobatus'') on pieni [[kurpat|kurppien]] heimoon kuuluva [[kahlaaja]]lintu. Lajin nimesi [[Carl von Linné|Carolus Linnaeus]].

Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] vesipääsky on ollut 5 vuotta 14 päivää vanha.<ref>Rengastajatoimikunta 2005: Rengastajan vuosikirja 2005. – Rengastustoimisto. Helsinki.</ref> Euroopan vanhin on ollut 9 vuotta 11 kuukautta vanha [[islanti]]lainen lintu.<ref>[http://www.euring.org/data_and_codes/longevity-voous.htm Euring]</ref>

Vesipääsky pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä. Euroopassa pesii 65 &nbsp;000–95 &nbsp;000 paria vesipääskyjä<ref>[http://www.birdguides.com/html/vidlib/species/Phalaropus_lobatus.htm Birdguides]</ref>, joista Suomessa 10 &nbsp;000–20 &nbsp;000 paria.<ref>Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu. ISBN 951-1-12663-6</ref> Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,5 miljoona yksilöä ja lajin kanta on [[uhanalainen|elinvoimainen]].<ref>[http://www.iucnredlist.org/search/details.php/49094/summ IUCN]</ref>

Grönlannin, Islannin ja Koillis-Kanadan vesipääskyt pysähtyvät [[muutto]]matkallaan Fundyn lahdelle (New Brunswick) Kanadan itärannikolle, ja touko-elokuussa siellä voi tavata jopa 2 miljoonaa250&nbsp;000 yksilöä.<ref>Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong.</ref> Suomeen vesipääskyt saapuvat touko-kesäkuussa. [[Muuttolintu|Syysmuutto]] alkaa jo kesäkuussa naaraiden poistumisella, koiraat ja nuoret linnut lähtevät heinä-elokuussa, ja viimeiset tavataan syyskuussa.

Ruokaillessaan vesipääsky ui pientä ympyrää. Sen ajatellaan saavan näin liikkeelle vesihyönteisiä, joita se käyttää ravinnokseen. Valtamerillä seuraileeparvet seurailevat valaita ja suuria kalaparvia planktonia syöden.