Versio 10. lokakuuta 2007 kello 21.10 muokkaa Vnnen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 627 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 25. lokakuuta 2007 kello 12.06 muokkaa kumoa Alexius Manfelt (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 16 526 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Rälssitilalla''' oli [[maaverro]]n maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila. Suoman alueelle syntyivät ensimmäiset rälssitilat 1200-luvulla kun [[Alsnön sääntö\|Alsnön säännöllä]] ryhdyttiin suomaan verovapauksia kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelua vastaa. '''Rälssitilalla''' tarkoitetaan tiloja tai alueita, jotka kruunu oli vapauttanut veroista, ja joiden verot rälssi-isäntä sai kerätä itselleen. Sana ''rälssi'' juontaa juurensa ruotsinkieliseen ''fräls''-sanaan. Rälssi-isännät olivat usein ansioituneita virkamiehiä tai upseereja. Kuitenkin keskiajan lopun myötä tilanne muuntui ja verovapaus säilyi tilalla vaikka ratsupalvelusta ei enää suoritettukaan. Rälssitilan keskus oli asuinkartano, jota kutsuttiin [[säteri]]ksi. Myöhemmin rälssivapauden piiriin kotiin kuuluviksi alle peninkulman matkan päässä säteristä sijaitsevat saman omistajan maatilat, joita kutsutaan yleisesti rajapiiritiloiksi. Sana ''rälssi'' juontaa juurensa ruotsinkieliseen ''frälse''-sanaan, joka tarkoittaa juuri vapaata ja verosta vapaautettua. == Katso myös == * [[Rälssi]] ==Lähteet== *Historian suursanakirja: WSOY, Helsinki1998, s. 444. [[Luokka:Suomen historia]]

Ero sivun ”Rälssitila” versioiden välillä