Ero sivun ”Suomen Lukko” versioiden välillä

[[Suomen sisällissota]]a seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren [[valtio]]n johtoon. Oli odotettu, että [[Suomi|Suomesta]] tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi [[demokratia]] eri [[puolue]]iden [[poliitikko]]ineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, [[Suursuur-suomi|SuurSuomi-aate|Suomen laajentamishalut]] laajentamisyritykset heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti [[provokaatio]]ita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun [[kommunismi]]n uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien [[lakko]]ilu 1920-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan””vapaussodan arvojaarvoja” kommunismia vastaan on jälleen puolustettava. Eri järjestöjä, kuten [[Akateeminen Karjala-seura]] ja [[Vapaussodan Rintamamiesten Liitto]] perustettiin, mutta näistä ei ollut vielä koko kansaa herättäväksi voimaksi.{{lähde}}