Ero sivun ”Epigenetiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{yhdistettävä|epigeneesi}} |
Yhdistin artikkelit epigeneesi ja epigeneettinen periytyminen. Kokonaisuus jäi vielä hieman repaleiseksi. |
||
Rivi 1:
'''Epigeneettinen periytyminen''' tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa [[solu]]n tai [[eliö]]n jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna [[DNA]]:n tai [[RNA]]:n sekvenssiin. Epigeneettisen periytymisen
▲'''Epigeneettinen periytyminen''' tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa [[solu]]n tai [[eliö]]n jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna [[DNA]]:n tai [[RNA]]:n sekvenssiin. Epigeneettisen periytymisen takia samalla [[genotyyppi|genotyypillä]] varustetuilla yksilöillä voi olla erilainen [[fenotyyppi]].
== Epigeneettiset tekijät ==
Epigeneettiset säätelytekijät mahdollistavat epigeneettisen periytymisen aktivoimalla ja passivoimalla geenejä. Epigeneettinen periytyminen voi tapahtua esimerkiksi DNA:han liittyneen [[proteiini]]n välityksellä. Yksi esimerkki tästä on asetyloituneiden [[histoni]]en periytyminen. Histonin ympärille kiertyneen DNA-rihman geenit ovat aktiivisempia, jos histoniin on liittynyt runsaasti asetyyliryhmiä.
Toinen muoto epigeneettiselle periytymiselle on geenien itsesäätely. Jos geeni aktivoituu ja tuottaa geenituotetta, joka pitää geenin aktiivisena, aktiivisuus periytyy myös [[mitoosi]]ssa tytärsoluille. Vastaavanlaisesta geenituotteen aikaansaamasta epigeneettisestä periytymisestä on kyse [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] X-kromosomin inaktivoitumisessa.▼
Metyyliryhmät voivat vastaavasti passivoida geenin liittymällä muutoin luettavaan DNA-rihman osaan. Metyyliryhmät estävät geenejä lukevien entsyymien pääsyn geeniin asettumalla niiden tielle. Metylaatiot eli metyyliryhmien liittymiset tapahtuvat pääosin yksilönkehityksen alkuvaiheessa.
[[Prioni]]t ovat epigeneettisen periytymisen muoto hiivoissa.
Epigeneettisiin tekijöihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Esimerkiksi ravinnon metyylipitoisuus vaikuttaa geneettisessä materiaalissa tapahtuvien metylaatioiden määrään. Epigeneesin vuoksi [[genotyyppi|genotyypeiltään]] samanlaiset yksilöt, esimerkiksi [[identtiset kaksoset]], voivat kehittyä ulkoisilta olemuksiltaan eli [[fenotyyppi|fenotyypeiltään]] hyvinkin erilaisiksi. Samat geenit omaavilla yksilöillä on eri geenejä aktiivisina.
== Geenien itsesäätely ==
▲
==Katso myös==
*[[Leimautuminen]]
== Lähteet ==
* {{Lehtiviite | Tekijä = Gorm Palmgren| Otsikko = Perimää eivät määrää vain geenit| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti| Ajankohta = 11.10.2007| Vuosikerta = | Numero = 15/2007| Sivut = 40–45|
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier Publications | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
{{Tynkä/Biokemia}}
| |||