Ero sivun ”Idiomi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Kieliä tutkittaessa on huomattavissa, että kenties ymmärrettävästäkin syystä idiomit kuvaavat usein tapahtumia, joihin liittyy selkeä tunnelataus. Niillä on siis [[affektiivisuus|affektiivinen]] sävy ja kuten todettu, ne ovat usein kuvaavia. Assosiatiivisten [[sivumerkitys|sivumerkityksen]] vuoksi, idiomien käyttöön yksinkertaisemman sanan sijasta saattaa liittyä myös halveksuntaa tai leikkisyyttä.
Osa idiomeista ovat täysin '''[[opaakki|opaakkeja]]''' eli läpimättömiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei kokonaisuuden merkitys ei ole pääteltävissä ilmauksen yksittäisten sanojen merkityksistä. Tämä johtuu juuri vertauskuvallisesta käytöstä. Ilmauksia, joiden merkitys puolestaan on pääteltävissä osiensa perusteella, kutsutaan '''[[transparentti|transparenteiksi]]''' eli läpinäkyviksi. Arvattavuudesta esimerkiksi se, että suomalaisellekin saattaa valjeta, mitä on tapahtunut, kun englantilainen sanoo ''jonkun jäävän kiinni verta kynsien alla'', vaikka suomen kielinen vastine 'jäädä rysän päältä kiinni' ei vastaa rakenteeltaan
Kuitenkin idiomit ovat yleensä kieli- ja kulttuurisidonnaisia, joten vieraan kielen idiomeja voi olla vaikea ymmärtää. Vaikka osa idiomeista voi tosiaan toimia toisissa kielissä lähes suorina käännöksinä, yleensä niitä ei voi kääntää sanasta sanaan. Idiomeja on kaikissa kielissä ja monet niistä juontavat juurensa todella kauaksi historiaan. Toisin kuin [[sananlasku]]t, jotka ovat kokonaisia virkkeitä tai puheenvuoroja, idiomit ovat tyypillisesti vain muutaman sanan sanaliittoja. Metaforan eli vertauskuvan ja idiomin raja puolestaan on melko häilyvä, sillä kuvaavia sanoja saatetaan ensin pitää metaforina kunnes ne ovat tarpeeksi vakiintuneita, jotta niitä voidaan pitää idiomeina.
| |||