Ero sivun ”Kilpirauhassyöpä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokittelu, esiintyvyys
+hoito
Rivi 1:
'''Kilpirauhassyöpä''' on [[kilpirauhanen|kilpirauhasen]] pahanlaatuinen [[syöpä]]kasvain. Kilpirauhassyöpiä on useita tyyppejä, joista yleisimmät ovat papillaarinen ja follikulaarinen syöpä. Kilpirauhasen adenoomaa[[adenooma]]a eli hyvänlaatuista kasvainta kutsutaan [[struuma]]ksi.
 
== Luokittelu ==
Yleisin kilpirauhassyövän tyyppi on papillaarinen eli pienisoluinen syöpä, joka on lähtöisin kilpirauhasen follikulaarisista soluista. Samoista soluista on lähtöisin myös kilpirauhasen follikulaarinen syöpä. Yhdessä nämä kaksi yleisintä tyyppiä muodostavat 85–95 prosenttia kilpirauhasen pahanlaatuisista kasvaimista, ja molempien ennuste on hyvä.<ref name=pelttari>{{Lehtiviite | Tekijä =Pelttari, H., Mäenpää, H., Välimäki, M. | Otsikko =Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä | Julkaisu =Duodecim | Ajankohta =2007 | Vuosikerta =2007123 | Numero =123(17) | Sivut =2093-2101 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =12.10.2007 | Kieli = | Lopetusmerkki =. }}</ref>
 
Noin 3–5 prosenttia kilpirauhassyövistä on medullaarisia syöpiä, jotka muodostuvat parafollikulaarisista C-soluista. Vielä harvinaisempi syöpätyyppi on anaplastinen eli huonosti erilaistunut karsinooma, jonka ennuste on huono.<ref name=pelttari/>
Rivi 12:
 
Noin kuudessa prosentissa (USA) tai 20 prosentissa (Japani) ruumiinavauksista löytyy kilpirauhasesta pieniä syöpäkasvaimia, ja jopa 2,7 prosenttia väestöstä kantaa kilpirauhassyöpää, ehkä tietämättään. [[Tšernobyl]]in onnettomuus päästi ilmoille suuren määrän radioaktiivista jodia, joten kilpirauhassyöpätapauksia havaittiin, mutta ainoastaan lapsilla. Sairastuneita lapsia oli noin 1000, joista yksi prosentti eli kymmenen kuoli.{{lähde}}
 
==Hoito==
Kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa poistetaan yleensä koko kilpirauhanen. [[Lisäkilpirauhanen|Lisäkilpirauhaset]] ja kilpirauhasen takana kulkeva [[äänihuulihermo]] (''nervus laryngeus recurrens'') pyritään säästämään. Jos syöpä on pieni ja yksittäinen, saattaa olla mahdollista poistaa vain toinen kilpirauhaslohkoista. Lisäksi tarpeen mukaan poistetaan paikallisia [[imusolmuke|imusolmukkeita]], jos epäillään syövän levinneen niihin. Leikkauksen jälkeen voidaan tehdä radiojodiablaatio ([[jodi|<sup>131</sup>I]]), joka tuhoaa mahdollisen jäljellejääneen syöpäkudoksen. Samalla pystytään suorittamaan <sup>131</sup>I-gammakuvaus, jolla saadaan tietoa syövän levinneisyydestä. Radiojodiablaatiota suositellaan tehtäväksi esimerkiksi suurikokoisissa tai levinneissä kasvaimissa, tai jos leikkauksella ei ole pystytty poistamaan kaikkea syöpäkudosta. Kilpirauhassyövän hoidon jälkeen elimistö ei yleensä pysty enää tuottamaan kilpirauhashormonia, jolloin elinikäinen korvaushoito [[tyroksiini]]lla on tarpeen.<ref name=pelttari/>
 
==Lähteet==