Ero sivun ”Ruotsin valtaneuvosto” versioiden välillä

1 365 merkkiä lisätty ,  16 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Ruotsin valtaneuvosto''' (ruotsiksi [[:sv:riksrådet|riksrådet]]) oli
'''Ruotsin valtaneuvosto''' oli kuningas [[Maunu Ladonlukko|Maunu Ladonlukon]] 1300-luvun alkupuolella perustama hallintoelin, johon kuuluivat piispat ja tärkeimmät maalliset aristokraatit. Se säilyi tällä nimellä vuoteen [[1789]].
[[Ruotsin historia|Ruotsissa]], [[Norjan historia|Norjassa]] ja [[Tanskan historia|Tanskassa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut
neuvoskunta.
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa.
Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset.
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[valtiopäivät (Ruotsi)|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan. Sen tärkeimmät jäsenet olivat ''kansleri'' (vastasi suunnilleen pääministeriä), [[drotsi]] (vastasi oikeudesta) ja [[marski]] (sodasta vastannut ministeri).
[[Kustaa I Vaasan]] aikoihin saakka ''valtaneuvokset'' edustivat valtakunnan eri osia.
 
[[Kustaa II Aadolf]]in aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden [[1634]] hallitusmuodossa. 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[valtiopäivät (Ruotsi)|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan. Sen tärkeimmät jäsenet olivat ''kansleri'' (vastasi suunnilleen pääministeriä), [[drotsi]] (vastasi oikeudesta) ja [[marski]] (sodasta vastannut ministeri).
* [[kansleri]] (johti valtaneuvoston toimintaa, vastasi [[pääministeri]]ä)
* [[drotsi]] (vastasi oikeudenkäytöstä)
* [[kamarimestari]] (vastasi valtion kassasta ja verojen keräämisestä)
* [[marski]] (johti valtakunnan armeijaa) ja
* [[valta-amiraali]] (johti laivastoa).
 
[[Kaarle XI]] supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi.
Sen jäseniä ei sanottu enää valtaneuvoksiksi, vaan ''kuninkaan neuvoksiksi''.
Arvo palautettiin [[1719]] [[Ulrika Eleonora]]n aikana, ja vapauden ajalla valtaneuvostolla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen; säädyt nimittivät ja erottivat neuvoston jäsenet.
[[Kustaa III]]:n aikana sen merkitys väheni, ja vuoden [[1789]] [[yhdistys- ja vakuuskirja]]ssa kuningas lakkautti valtaneuvoston asettaen sijaan korkeimman tuomioistuimen ja yleisten asioiden valmistelukunnan.
 
Norjassa valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla ja Tanskassa 1660-61.
 
[[Luokka:Ruotsin historia]]
[[Luokka:Pienestä tietosanakirjasta tuodut artikkelit]]
 
[[sv:riksrådet]]
{{tynkä}}
687

muokkausta