Ero sivun ”Pohjoismainen filosofia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Typo + järjestys
Rivi 9:
1500-luvun lopulla ja erityisesti 1600-luvulla Ruotsin valtakunnassa vallitsi tiukka [[luterilainen ortodoksia]] eli puhdasoppisuus, mikä vaikutti paitsi teologiaan myös filosofiaan. Aristotelismin ja ramismin välisessä ”valtataistelussa” oli myös osittain kyse siitä, kumpi filosofioista palvelisi paremmin teologiaa. Kuningas [[Kaarle XI]] tuomitsi kartesiolaisuuden vuonna 1689, mahdollisesti koska Descartesia epäiltiin Kristiinan käännyttämisestä katolilaisuuteen.<ref name="OCP-Sweden"/>
 
1700-luvun puolessa välissä pohjoismaiseen ja erityisesti tanskalaiseen filosofiaan eniten vaikuttanut henkilö oli saksalainen [[Christian Wolff]].<ref name="OCP-Danish">Koch 2005</ref> [[Henrik Hassel]] (1700–76), [[Henrik Gabriel Porthan]] (1739–1804) ja [[Pehr Niclas Christiernin]] (1725–99) toivantoivat [[John Locke]]n ajattelua Pohjoismaihin. [[Børge Riisbrigh]] (1731–1809), [[Daniel Boëthius]] (1751–1810), [[Franz Mikael Franzén]] (1772–1847) ja [[Anders Sandøe Ørsted]] (1778–1860) puolestaan harrastivat [[kantilaisuus|kantilaisuutta]].
 
[[H. C. Ørsted]] sai aluksi paljon vaikutteita Kantilta, mutta kääntyi myöhemmin kannattamaan [[Friedrich von Schelling]]iä. Sekä [[Johannes Boye]] että [[Niels Treschow]] (1751–1833) vastustivat kantilaisuutta, toinen [[Adam Smith]]in ja toinen [[nominalismi]]n ja [[empirismi]]n kannattajana.<ref name="OCP-Danish"/> Treschow kääntyi lopulta eräänlaiseen [[uusplatonismi]]in<ref name="OCP-Danish"/> tai [[spinozismi]]in.<ref name="Follesdal-2"/>
Rivi 28:
 
Muita merkittäviä nimiä ovat [[Jan Berg]] (1928–), [[Manfred Moritz]] (1909–90), [[Sven Danielsson]] (1939–), [[Wlodek Rabinowicz]] (1947–), [[Peter Gärdenfors]] (1949–), [[Nils-Eric Sahlin]] (1954–), [[Ivar Segelberg]] (1914–87) ja [[Mats Furberg]] (1933–).<ref name="Follesdal-3"/>
 
== Filosofia Tanskassa ==
 
Tunnetuin tanskalainen filosofi on luultavasti [[Søren Kierkegaard]], joka vastusti hegeliläisyyttä esimerkiksi siksi, että se pyrki palauttamaan [[usko]]n [[tieto]]on. Kierkegaardin vaikutus Tanskassa oli kuitenkin epäsuora &mdash; hänen kannanottonsa vaikuttivat teologian ja filosofian erkaantumiseen sekä nostivat irrationalismillaan mahdollisesti myöhemmin [[positivismi]]n ja [[naturalismi]]n suosiota. Kierkegaardin lisäksi Hegeliä vastaan hyökkäsivät myös [[F. C. Sibbern]] ja [[P. M. Møller]].<ref name="OCP-Danish"/>
 
[[Harald Høffding]] (1843–1931) oli tanskalaisen filosofian keskeisin hahmo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hän sai [[humanismi|humanistiseen]] naturalismiinsa vaikutteita muun muassa [[Auguste Comte]]n positivismista sekä [[John Stuart Mill|J. S. Millin]] ja [[Herbert Spencer]]in empirismistä. Positivismia ja empirismiä toi maahan myös [[George Brandes]] (1842-1927).<ref name="OCP-Danish"/> Høffdingin oppilas [[Jørgen Jørgensen]] (1894–1969) suuntautui [[Bertrand Russell]]in logiikkaan ja [[looginen empirismi|loogiseen positivismiin]]. [[Alf Ross]] (1899-1979) kannatti [[oikeuspositivismi]]a.<ref name="Follesdal-5">Follesdal 1998, ”Denmark”</ref>
 
Tieteenfilosofian alalla ovat Tanskassa vaikuttaneet erityisesti [[Johannes Witt-Hansen]] (1908–86), [[David Favrholdt]] (1931–) ja [[Jan Faye]] (1947–). Etiikan alalla merkittäviä nimiä ovat [[Knud Ejler Løgstrup]] (1905–81) ja [[Mogens Blegvad]] (1917–).<ref name="Follesdal-5"/>
 
Antiikin ja [[keskiajan filosofia]]a ovat tutkineet [[Karsten Friis-Johansen]] (1930–), [[Johnny Christensen]], [[Troels Engberg-Pedersen]](1948–), [[Jan Pinborg]] (1937–1982), [[Sten Ebbesen]] (1946–), [[Niels Jørgen Green-Pedersen]] (1942–) ja [[Olaf Pedersen]] (1920–). Uuden ajan filosofiaa ovat tutkineet [[Carl Henrik Koch]] (1938–) ja [[Knud Haakonssen]] (1947–), Wittgensteinia puolestaan [[Justus Hartnack]] (1912–) ja [[Peter Zinkernagel]] (1921–).<ref name="Follesdal-5"/>
 
Muita tanskalaisen filosofian mainitsemisen arvoisia nimiä ovat muun muassa [[Finn Collin]] (1949–) ja [[Peter Sandøe]] (1955–).<ref name="Follesdal-5"/> Myös ydinfyysikko [[Niels Bohr]]in filosofiset kannanotot ovat jättäneet jälkensä tanskalaiseen filosofiaan.<ref name="OCP-Danish"/>
 
== Filosofia Norjassa ==
Rivi 44 ⟶ 56:
 
Yliopisto-opinnot ovat Norjassa pitkään sisältäneet pakollisen filosofian johdantokurssin.<ref name="OCP-Norway"/>
 
== Filosofia Tanskassa ==
 
Tunnetuin tanskalainen filosofi on luultavasti [[Søren Kierkegaard]], joka vastusti hegeliläisyyttä esimerkiksi siksi, että se pyrki palauttamaan [[usko]]n [[tieto]]on. Kierkegaardin vaikutus Tanskassa oli kuitenkin epäsuora &mdash; hänen kannanottonsa vaikuttivat teologian ja filosofian erkaantumiseen sekä nostivat irrationalismillaan mahdollisesti myöhemmin [[positivismi]]n ja [[naturalismi]]n suosiota. Kierkegaardin lisäksi Hegeliä vastaan hyökkäsivät myös [[F. C. Sibbern]] ja [[P. M. Møller]].<ref name="OCP-Danish"/>
 
[[Harald Høffding]] (1843–1931) oli tanskalaisen filosofian keskeisin hahmo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hän sai [[humanismi|humanistiseen]] naturalismiinsa vaikutteita muun muassa [[Auguste Comte]]n positivismista sekä [[John Stuart Mill|J. S. Millin]] ja [[Herbert Spencer]]in empirismistä. Positivismia ja empirismiä toi maahan myös [[George Brandes]] (1842-1927).<ref name="OCP-Danish"/> Høffdingin oppilas [[Jørgen Jørgensen]] (1894–1969) suuntautui [[Bertrand Russell]]in logiikkaan ja [[looginen empirismi|loogiseen positivismiin]]. [[Alf Ross]] (1899-1979) kannatti [[oikeuspositivismi]]a.<ref name="Follesdal-5">Follesdal 1998, ”Denmark”</ref>
 
Tieteenfilosofian alalla ovat Tanskassa vaikuttaneet erityisesti [[Johannes Witt-Hansen]] (1908–86), [[David Favrholdt]] (1931–) ja [[Jan Faye]] (1947–). Etiikan alalla merkittäviä nimiä ovat [[Knud Ejler Løgstrup]] (1905–81) ja [[Mogens Blegvad]] (1917–).<ref name="Follesdal-5"/>
 
Antiikin ja [[keskiajan filosofia]]a ovat tutkineet [[Karsten Friis-Johansen]] (1930–), [[Johnny Christensen]], [[Troels Engberg-Pedersen]](1948–), [[Jan Pinborg]] (1937–1982), [[Sten Ebbesen]] (1946–), [[Niels Jørgen Green-Pedersen]] (1942–) ja [[Olaf Pedersen]] (1920–). Uuden ajan filosofiaa ovat tutkineet [[Carl Henrik Koch]] (1938–) ja [[Knud Haakonssen]] (1947–), Wittgensteinia puolestaan [[Justus Hartnack]] (1912–) ja [[Peter Zinkernagel]] (1921–).<ref name="Follesdal-5"/>
 
Muita tanskalaisen filosofian mainitsemisen arvoisia nimiä ovat muun muassa [[Finn Collin]] (1949–) ja [[Peter Sandøe]] (1955–).<ref name="Follesdal-5"/> Myös ydinfyysikko [[Niels Bohr]]in filosofiset kannanotot ovat jättäneet jälkensä tanskalaiseen filosofiaan.<ref name="OCP-Danish"/>
 
== Filosofia Suomessa ==