Kustaa Pihlajamäki

Kustaa Pihlajamäki (s. 7. huhtikuuta 1902, Nurmo - 10. helmikuuta 1944, Helsinki) oli suomalainen painija ja kaksinkertainen olympiavoittaja.

Pihlajamäki oli todellisesta painisuvusta: hänen veljensä Paavo ja Arvi olivat molemmat Suomen mestareita ja serkku Hermanni olympiavoittaja. Nykypainijoista Juha Ahokas on myös sukua Kustaa Pihlajamäelle.

Kustaa Pihlajamäki voitti vapaapainin olympiakultaa kahdesti: 1924 ja 1936. Vuoden 1928 kisoissa hän oli hopealla ja 1932 viides. Häntä voidaan pitää yhtenä kaikkien aikojen parhaista kevyiden sarjojen painijana. Hän voitti olympiamitalien lisäksi kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan mestaruuden kuusi kertaa ja vapaapainin kahdesti.

Pihlajamäki oli moninkertainen Suomen mestari. Viimeisen mestaruutensa hän otti höyhensarjassa 61 kg lokakuussa 1943 41-vuotiaana.

Kustaa Pihlajamäki oli siviiliammatiltaan poliisi. Hän siirtyi Pohjanmaalta Helsinkiin, jossa edusti Helsingin Kilpa-Veljiä ja Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Hän kuoli 41-vuotiaana umpilisäkkeen puhkeamista seuranneeseen verenvuotoon. Venäläisten pommittaessa rajusti Helsinkiä, entinen painijasuuruus ei päässyt ajoissa hoitoon.

Saavutuksia

• olympiakultaa Pariisi 1924 (sarja 56 kg) ja Berliini 1936 (61 kg)
• olympiahopeaa Amsterdam 1928
• viides Los Angeles 1932
• kuusi Euroopan mestaruutta kreikkalais-roomalaisessa painissa (1930, 1933, 1934, 1937, 1938 ja 1939), kaksi vapaapainissa (1934 ja 1935), kaksi vapaapainin EM-hopeaa (1931 ja 1937)