Ero sivun ”Käpyrauhanen” versioiden välillä

'''Käpyrauhanen''' eli käpylisäke (lat. ''corpus pineale'' tai ''epiphysis cerebri'', engl. ''pineal gland'') on väliaivojen yläosassa, kolmannen [[aivokammio]]n takaseinämässä sijaitseva pieni, n. 0,1-0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen mm. [[melatoniini|melatoniinia]], joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen [[vuorokausirytmi|vuorokausirytmin]]. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen ja se estää melatoniinin eritystä. eli melatoniinihormoninMelatoniinihormonin määrä on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Käpyrauhasen muu hormonaalinen toiminta [[ihminen|ihmisen]] fysiologiassa ei ole täysin selvillä.

Käpyrauhasen sijainti syvällä aivoissa on perinteisesti herättänyt paljon filosofista kiinnostusta, jonka kautta siihen on liitetty erilaisia myyttisiä, taikauskoisia ja metafyysisiä teorioita. Joidenkin uskomusten mukaan käpyrauhanen on surkastunut "[[kolmas silmä]]", joka liittyy [[paranormaali|paranormaaleihin]] psyykkisiin kykyihin kuten [[telepatia|telepatiaan]]. Näiden uskomusten perusteena on käpyrauhasen synty alkion kehityksen aikana, kuroutumisen katsotaan muistuttavan silmän syntyä. KäpyrauhasestaTällöin erittyykäpyrauhasessa myöstapahtuvan [[dimetyylitryptamiini|dimetyylitryptamiinia]] eli DMT:tä, jokakuroutumisen on vahvakatsottu [[hallusinogeeni]].muistuttavan Sisäsyntyisenäsilmän tämän kemikaalin on arveltu vaikuttavan osallisena mm. [[uni|unien näkemisessä]] sekä [[kuolemanrajakokemus|kuolemanrajakokemuksissa]]syntyä. [[Rene Descartes|René Descartes]] kuvasi käpyrauhasta "sielun istuimeksi", uskoen että sen roolin ihmisaivojen anatomiassa teki ainutlaatuiseksi se, että kyseinen aivojen osa ei ollut kopioitunut samankaltaisena sekä oikealle että vasemmalle puolelle. Käpyrauhaseen liittyy myös [[jooga|joogassa]] [[chakra|otsachakra]].