Ero sivun ”Kevättä ja syksyä -kausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kevättä ja syksyä -kausi''' (春秋時代 [chūn qiū shí daì] (春秋时代)) vallitsi [[Kiina|Kiinassa]] [[770 eaa.]]– [[476 eaa.]]
Tällöin [[Zhou-dynastia]]n valta ulottui vain pienelle alueelle, ja maata hallitsivat lääninherrat, jotka johtivat käytännössä omia valtioitaan, joista suurimpia olivat [[Jin]] ja [[Chu]]. Kungfutse ja monia muita ajattelijoita
eli tällä kaudella. Virkamiesvaltio alkoi nostaa päätään aikaisemman sukulaisuuteen perustuvan virkapaikkojan sijaan, ja rauta yleistyä.
Kevään ja syksyn kaudella vuorottelivat sodat ja diplomatia. Kausi päättyi valtioiden vä'listen sotien lisääntyessä, ja silloin alkoi [[taistelevien valtioiden kausi]].
== Kevättä ja syksyä ==
Kausi alkoi, kun Zhou-dynastian hallitsijoiden oli paettava läntisiltä mailtaan ja siirrettävä pääkaupunkinsa
Zongzhousta 宗周 Chengzhouhun 成周 (eli Luoyiin 雒邑, joka on nykyinen [[Luoyang]]) [[Keltainenjoki|Keltaisenjoen]] altaalla, eivätkä he enää kyenneet laajentamaan alueitaan.
<small>(Nimet on tällä sivulla kirjoitettu [[pinyin]]-latinisaatiolla, [[perinteiset merkit|perinteisillä merkeillä]] ja sulkeissa [[yksinkertaistetut merkit|yksinkertaistetuilla merkeillä]] silloin kun ne poikkeavat perinteisistä. Katso myös [[Ohje:Tyyliopas/Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit]].)</small>
Kevättä ja syksyä -kausi on saanut nimensä Lu-valtion (魯 [lǔ] (鲁)) aikakirjojen mukaan. Näissä aikakirjoissa kuvataan varsin tarkasti poliittiset tapahtumat Lu, [[Qi (valtio)|Qi]] (齊 |qí] (齐)), Jin (晉 [jìn] (晋)), [[Qin]] (秦 [qín]) ja [[Chu]] (楚 [chǔ]) -valtioissa ajalta [[722 eaa.]] - [[481 eaa.]], siten että mainitaan paitsi tapahtumavuodet myös vuodenajat.
▲Zongzhousta 宗周 Chengzhouhun 成周 (eli Luoyiin 雒邑, joka on nykyinen [[Luoyang]]) [[Keltainenjoki|Keltaisenjoen]] altaalla, eivätkä he enää kyenneet laajentamaan alueitaan. Kausi päättyi valtioiden erimielisyyksien lisääntyessä ja melko rauhanomaisen yhdessäelon päättyessä; tällöin Kiina hajosi useaan toisiaan vastaan taistelevaan valtioon.
Kausi päättyi valtioiden erimielisyyksien lisääntyessä ja melko rauhanomaisen yhdessäelon päättyessä; tällöin Kiina hajosi useaan toisiaan vastaan taistelevaan valtioon.
== Hallitsijat ==▼
Kevään ja syksyn aikakausi vastaa itäisen Zhou-dynastian ansimmäistä puoliskoa.
== Yhteiskuntakehitys ==▼
[[Kuva:Frühling-und-Herbst2.jpg|thumb|right|200px|Kevään ja syksyn aikauden Kiinan kartta.]]
[[Zhou-dynastia|Zhou-kuninkaiden]] feudaalisen järjestelmän kaaduttua paikallisista lääninherroista tuli hallitsijoita. Muutama tällainen lääni otti valtaansa pienempiä läänejä alueelta ja Zhou-kuninkaiden maita. Alueet olivat jatkuvassa sotatilassa, mikä edellytti armeijan ylläpitoa ja keskusjohdettua valtiota. Poliittisen rakenteensa sai parhaiten järjesteltyä Qi-valtio Guan Zhong:in 管仲 (kuoli [[645 eaa.]]) ohjeistuksella. "Mestari Guanzi" 管子 jakoi alueen hallinnollisiin yksiköihin, järjesti kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, maanviljelijät ja muut kansalaiset virkamiesten hallinnoimiin yksiköihin. Näitä virkamiehiä palkittiin tai rangaistiin heidän toimiensa onnistumisen perusteella. Tällainen keskittynyt valtio toimi paremmin tilanteissa, joissa tarvittiin järjestäytymistä, esim. sodassa ja julkisissa töissä. Guanzi oli ensimmäinen [[legalismi (Kiina)|legalisti]]. Tämä oli ajatussuunta, josta myöhemmin tuli keskeinen kiinalaisessa keisarikunnassa. Muut valtiot kopioivat tätä järjestelmää yksi kerrallaan, luopuen sukulaisuuksiin pohjautuvasta virkamiesjärjestelmästä. Lääninherralle sukua olevien ministerien (qing 卿) ja sihteerien (dafu 大夫) sijaan palveluun astuivat ammattilaisvirkamiehet nimikkeellä shi 士. Heillä oli myös erityistietoa sotilaallisesta ja siviilitoiminnasta. ▼
Kun merkittävien valtioiden herttuat (gong 公) olivat päässeet Zhoun kuninkaan vallan alta ja itsenäistyneet, he lähettivät uusille alueille omia kannattajiaan. Tällaiset perheet saattoivat itsenäistyä lääninherransa alta, ja näin kävi esimerkiksi Jin-valtiossa perheille Zhao 趙 (赵), Wei 魏 ja Han 韓 (韓). ▼
Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön.▼
Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita.▼
== Kungfutselaisuus ==▼
[[Kungfutse]] (Kong Zi 孔子) ([[551 eaa.]]-[[479 eaa.]]) kaipasi kovasti vanhaa eliittiä riitteineen, jotka nyt osin hylättiin. Pääministerit (xiang 相) saattoivat hallita koko valtiota, niin että varsinainen hallitsija jäi vain nimelliseksi keulakuvaksi. Hänestä hallitsijoiden piti olla hallitsijoita ja alaisten alaisia. Tarkemmin sivuilla [[Kungfutse]] ja [[kungfutselaisuus]].▼
==Suurimmat valtiot ==
:[[Qi (valtio)]] 齐 - Linzi 臨淄 临淄
:[[Chu (valtio)]] 楚 - Ying 郢 郢
:[[Qin (valtio)]] 秦 - [[Xianyang]] 咸陽 咸阳
:[[Jin (valtio)]] 晉
:[[Lu (valtio)]] 鲁 - [[Qufu]] 曲阜 曲阜
:[[Chen (valtio)]] 陈; - Wanqiu 宛丘; 宛丘
:[[Cai (valtio)]] 蔡 - Shangcai 上蔡 上蔡
:[[Cao (valtio)]] 曹
:[[Song (valtio)]] 宋 - Shangqiu 商丘 商丘
:[[Wei (Kevään ja Syksyn valtio)]] 卫
:[[Wu (valtio)]] 吴 - [[Suzhou|Gusu]] 姑蘇 姑苏
:[[Yue (valtio)]] 越 - Kuaiji 會稽 会稽
:[[Hua (valtio)]] 滑
:[[Zheng (valtio)]] 郑 - Xinzheng 新鄭
:[[Yan (valtio)]] 燕
▲== Hallitsijat ==
Zhou-kuninkaista oli vanhasta pääkaupungista pakenemisen yhteydessä tullut vain nimellisiä valtion päämiehiä; käytännön valtaa pitivät paikalliset lääninherrat. Kauden Zhou-kuninkaat olivat:
Rivi 26 ⟶ 68:
* Zhou Jingwang 周敬王, [[519 eaa.]]-[[476 eaa.]]
▲== Yhteiskuntakehitys ==
▲Zhou-kuninkaiden feudaalisen järjestelmän kaaduttua paikallisista lääninherroista tuli hallitsijoita. Muutama tällainen lääni otti valtaansa pienempiä läänejä alueelta ja Zhou-kuninkaiden maita. Alueet olivat jatkuvassa sotatilassa, mikä edellytti armeijan ylläpitoa ja keskusjohdettua valtiota. Poliittisen rakenteensa sai parhaiten järjesteltyä Qi-valtio Guan Zhong:in 管仲 (kuoli [[645 eaa.]]) ohjeistuksella. "Mestari Guanzi" 管子 jakoi alueen hallinnollisiin yksiköihin, järjesti kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, maanviljelijät ja muut kansalaiset virkamiesten hallinnoimiin yksiköihin. Näitä virkamiehiä palkittiin tai rangaistiin heidän toimiensa onnistumisen perusteella. Tällainen keskittynyt valtio toimi paremmin tilanteissa, joissa tarvittiin järjestäytymistä, esim. sodassa ja julkisissa töissä. Guanzi oli ensimmäinen [[legalismi (Kiina)|legalisti]]. Tämä oli ajatussuunta, josta myöhemmin tuli keskeinen kiinalaisessa keisarikunnassa. Muut valtiot kopioivat tätä järjestelmää yksi kerrallaan, luopuen sukulaisuuksiin pohjautuvasta virkamiesjärjestelmästä. Lääninherralle sukua olevien ministerien (qing 卿) ja sihteerien (dafu 大夫) sijaan palveluun astuivat ammattilaisvirkamiehet nimikkeellä shi 士. Heillä oli myös erityistietoa sotilaallisesta ja siviilitoiminnasta.
▲Kun merkittävien valtioiden herttuat (gong 公) olivat päässeet Zhoun kuninkaan vallan alta ja itsenäistyneet, he lähettivät uusille alueille omia kannattajiaan. Tällaiset perheet saattoivat itsenäistyä lääninherransa alta, ja näin kävi esimerkiksi Jin-valtiossa perheille Zhao 趙 (赵), Wei 魏 ja Han 韓 (韓).
▲Viljelykasvien kierrolla saatiin yhä suurempia maa-alueita viljelykelpoisiksi ja ruoantuotanto siten lisääntyi. Myös rautaiset aurat yleistyivät 400-luvulla eaa. Maanviljelijöillä, joiden tuli työskennellä lähes orjamaisesti lääninherran siviili- ja sotilaspalveluksessa, oli niin kutsuttuja kaivopeltoja (kaivon merkin jing 井 mukaan) joissa oli yhdeksän osaa. Keskimmäisen pellon tuotto tuli luovuttaa lääninherralle. Teoriassa kaikki pellot kuuluivat kuninkaalle, mutta kaikissa valtioissa noin kymmenyksen kokoinen viljavero otettiin hiljalleen käyttöön.
▲Rautaa pidettiin alempiarvoisena metallina, minkä vuoksi sitä käytettiin auroissa muttei juurikaan aseissa. Keramiikan ja pronssisten työkalujen teollinen tuotanto yleistyi Kevättä ja syksyä -kaudella. Valtioiden välillä käytiin sotien ja rauhanneuvottelujen lisäksi myös laajamittaista kauppaa, minkä vuoksi oli alettava tuottaa ja yhdenmukaistaa kolikoita.
▲== Kungfutselaisuus ==
▲[[Kungfutse]] (Kong Zi 孔子) ([[551 eaa.]]-[[479 eaa.]]) kaipasi kovasti vanhaa eliittiä riitteineen, jotka nyt osin hylättiin. Pääministerit (xiang 相) saattoivat hallita koko valtiota, niin että varsinainen hallitsija jäi vain nimelliseksi keulakuvaksi. Hänestä hallitsijoiden piti olla hallitsijoita ja alaisten alaisia. Tarkemmin sivuilla [[Kungfutse]] ja [[kungfutselaisuus]].
== Katso myös ==
| |||