Ero sivun ”Taistelevat läänitysvaltiot” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
Zhou-dynastian kuninkaat olivat pitkälti menettäneet auktoriteettiasemansa [[Kevättä ja syksyä]] -kauden aikana. Taistelevien läänitysvaltioiden kaudella seitsemän valtiota, 秦 [Qín], 魏 [Wèi], 韓 [Hán] (韩), 趙 [Zhào] (赵), 燕 [Yān], 齊 [Qí] (齐) ja 楚 [Chǔ] taistelivat keskenään, ja sota oli normaali asiaintila, kunnes Qin-valtion kuningas 贏政 [Yíng Zhèng] (赢政) lopulta kukisti muut ja julisti itsensä ensimmäiseksi keisariksi vuonna [[221 eaa.]]
 
Sotien pituus ja ammattimaisuus kasvoivat vähitellen. Aristokratian sijaan kenraalit johtivat armeijoita ja talonpojat pakotettiin mukaan sotiin. Keksittiin myös uusia aseita, kuten [[hilpari]] ja varsijousi, jalkaväellä oli panssarisuojukset ja rautakypärät, heitä tukivat vaunut ja jousiampujat. Läänitysvaltiot perustivat varuskuntia ja pystyttivät muureja rajoilleen, sotilasneuvonantajat taktikoivat vihollisen päänmenoksi ja vaeltelevat suostuttelijat (joista tunnetuin oli 蘇秦 [Sū Qín] (苏秦)) esittivät parhaita liittoutumisvaihtoehtoja muiden valtioiden kanssa ja niitä vastaan. Poliittinen hajanaisuus toi esille myös huomattavan määrän erilaisia ajattelijoita, mistä tulee nimitys "sata koulukuntaa" (百家 [bǎijiā]). Kauden alkupuolella merkittävin valtio oli Qi, viimeisellä vuosisadalla [[Qin]], joka lopulta yhdisti koko Kiinan [[Qin-dynastia]]n alle.
 
== Hallitsijat ==
 
Läänitysvaltioiden johtajista löytyy taulukko täältä: http://www.chinaknowledge.org/History/Zhou/zhou-rulers.html
 
== Sodat ja poliittine kehitys ==
 
Kauden alussa Kiinan merkittävin valtio, koillinen Jin hajosi 403 eaa. kolmeen osaan Zhi, Wei, Zhao, joita johtivat alueen ennestään mahtavimmat suvut.
Välillä heikentynyt eteläinen [[Chu]] laajeni 334 eaa.
Vuosina 334-299 eaa valtioiden johtajat tunnustuatuivat virallisestikin kuninkaiksi.
230-331 eaa itäinen [[Qin]]-valtio valtasi koko Kiinan.
 
== Sata koulukuntaa ==
Kevättä ja syksyä -kauden siirtyminen aristokraattisesta järjestelmästä byrokratiaan jatkui, ja nyt jopa alempien yhteiskuntaluokkien jäsenillä oli mahdollisuus nousta korkeisiinkin valtion virkoihin. Ihmiset muuttivat myös usein valtiosta toiseen. Muutamat miehet jopa keräsivät tuhansia kannattajia ja haastoivat valtiaansa vallan, heitä olivat mm. lordit Mengchang (孟嘗君) Qi-valtiosta, Pingyuan (平原君) Zhao:sta, Xinling (新陵君) Wei:stä ja Chunshen (春申君) Chu-valtiosta.
 
Hallinnon keskittämiseksi ja tehostamiseksi jatkettiin Kevättä ja syksyä -kaudella aloitettuja uudistuksia: upseereille maksettiin palkkaa läänien jakamisen sijaan, ja uusille aluille määrättiin komentajia sen sijaan, että ne olisi annettu aristokraateille. Täten hallitsija saattoi käyttää valtaansa keskitetysti, käskyjen noudattamisesta tuli nopeampaa ja luotettavampaa ja sodankäynti tehostui. Erityisen paljon uudistuksia tehtiin [[Qin]]-valtiossa, joka oli luonnonolosuhteiden puolesta melko hyvin eristäytynyt muista, suhteellisen köyhä ja jossa oli varsin vähän valtaapitävää aatelia.
 
Lain ajatus ilmaantui myös Taistelevien läänitysvaltioiden ajanjaksolla Kiinaan. Tämä laki oli objektiivinen, julkinen ja kaikkien ihmisten yläpuolella, sillä ohjattiin ihmisiä hierarkkisesti arvostettujen ja ei-arvostettujen tekojen mukaan. Sillä voitiin ohjata kaikkien toimintaa valtion mahdin ja yleisen rauhan suuntaan.
31 004

muokkausta