Ero sivun ”Erikhthonios (Ateena)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteistettäväksi |
lähteistetty |
||
Rivi 2:
'''Erikhthonios''' ({{k-grc|Ἐρεχθόνιος}}) oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Ateena]]n muinainen kuningas, joka syntyi autoktoonisesti – syntyi maasta – ja jonka [[Pallas Athene]] kasvatti. Varhaisimmat kirjoitukset eivät erottele häntä [[Erekhtheus|Erekhtheuksesta]], hänen pojanpojastaan, mutta neljännestä vuosisadasta eaa. alkaen heidät kuvataan eri hahmoiksi.
[[Apollodoros|Apollodoroksen]] mukaan Athene vieraili [[Hefaistos|Hefaistoksen]] luona pyytämässä tältä aseita, mutta Hefaistoksen valtasi halu Athenea kohtaan. Päättäneenä säilyttää neitsyytensä Athene pakeni, mutta vaikka Hefaistos olikin rampa, hänen onnistui tavoittaa Athene ja yrittää maata tämän. Kamppailun aikana hänen siementänsä tippui jumalattaren reidelle, joka vastenmielisyyttä tuntien pyyhki sen pois villan palalla. Athene heitti villan maahan hedelmöittäen siten [[Gaia]]n. Gaia palautti syntyneen pienokaisen Athenelle, joka tämän Erikhthoniokseksi (kr. ''
Athene antoi sen jälkeen laatikon [[Kekrops I|Kekropsin]], Ateenan kuninkaan, kolmelle tyttärelle – [[Herse]], [[Pandrosos]] ja [[Aglaulos]] – ja varoitti heitä koskaan avaamasta sitä. Uteliaisuus kuitenkin voitti heidät, ja Aglaulos ja Herse avasivat laatikon, josta paljastui lähteestä riippuen joko pienokainen, jonka ympärille käärme oli kietoutunut, tai joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi käärme. Sisarukset joko tulivat hulluiksi ja heittäytyivät [[Akropolis|Akropoliilta]] alas, tai vaihtoehtoisesti käärme tappoi heidät.<ref name="Ap3146"/> Toisen version mukaan varis kertoi Athenelle tapahtuneesta, jolloin tämä teki nämä kaksi sisarusta hulluiksi saaden heidät heittäytymään mereen<ref name="Hyg166">[[Gaius Iulius Hyginus|Hyginus]], ''Fabulae'' clxvi ([http://www.theoi.com/Text/HyginusFabulae4.html#166 engl. käännös])</ref>.
Kun Erikhthonios kasvoi, hän karkotti [[Amfiktyon]]in, joka puolestaan oli anastanut vallan [[Kranaos|Kranaokselta]] kaksitoista vuotta aiemmin, ja tuli Ateenan kuninkaaksi<ref>[[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]]: ''Periegesis tes Hellados'' ('Kreikan kuvaus') 1.2.6 ([http://www.theoi.com/Text/Pausanias1A.html#3 engl. käännös])</ref>. Hän nai [[Praksithea]]n, [[najadit|najadin]], ja he saivat pojan, [[Pandion I]]:n. Tänä aikana Pallas Athene suojeli häntä jatkuvasti. Hän perusti [[panathenaia]]n Athenen kunniaksi ja nostatti tämän kunniaksi puisen patsaan Akropoliille<ref name="Ap3146"/>. [[Paroksen marmori]]n mukaan hän opetti alamaisensa iestämään hevosia ja käyttämään niitä vaunojen vetämiseen, sulattamaan hopeaa ja kyntämään maata auralla. Lisäksi Erikthonioksen kerrottiin keksineen [[quadriga (nelivaljakko)|quadrigan]], nelivaljakon<ref name="Hyg13">Hyginus, ''Astronomica'' ii.13 ([http://www.theoi.com/Text/HyginusAstronomica.html#13 engl. käännös])</ref>.▼
▲Kun Erikhthonios kasvoi, hän karkotti [[Amfiktyon]]in, joka puolestaan oli anastanut vallan [[Kranaos|Kranaokselta]] kaksitoista vuotta aiemmin, ja tuli Ateenan kuninkaaksi. Hän nai [[Praksithea]]n, [[najadit|najadin]], ja he saivat pojan, [[Pandion I]]:n. Tänä aikana Pallas Athene suojeli häntä jatkuvasti. Hän perusti [[panathenaia]]n Athenen kunniaksi ja nostatti tämän kunniaksi puisen patsaan Akropoliille. [[Paroksen marmori]]n mukaan hän opetti alamaisensa iestämään hevosia ja käyttämään niitä vaunojen vetämiseen, sulattamaan hopeaa ja kyntämään maata auralla. Lisäksi Erikthonioksen kerrottiin keksineen [[quadriga (nelivaljakko)|quadrigan]], nelivaljakon.
Erikthoniosta seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Pandion I.
== Lähteet ==
{{viitteet}}
| |||