Versio 1. lokakuuta 2007 kello 11.53 muokkaa Ulrika (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 75 035 muokkausta kh ← Vanhempi muutos		Versio 2. lokakuuta 2007 kello 19.43 muokkaa kumoa KielimiliisiBot (keskustelu \| muokkaukset) 22 066 muokkausta p ajatusviivat ym. merkit AWB Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Maria Sofia Paaso''' (ent. '''Laine''', sukunimi esiintyi myös muodossa '''Paaso-Laine''') ([[13. marraskuuta]] [[1868]] [[Ii]] – [[5. toukokuuta]] [[1945]] [[Helsinki]]) oli ompelija ja [[Suomen sosialidemokraattinen puolue\|sosialidemokraattinen]] kansanedustaja. Paason vanhemmat olivat laivuri Juho Paaso ja Liisa o.s. Pallukka. Hän kävi kansakoulun ja muutti 14-vuotiaana Helsinkiin, jossa hän työskenteli palvelijattarena ja käytyään ompelukurssit ryhtyi ompelijaksi. Paaso toimi puhujana työväenliikkeen ja [[raittiusliike\|raittiusliikkeen]] tilaisuuksissa ja oli Sosialidememokraattisen naisliiton sihteerinä ~~1900-1902~~1900–1902 sekä ohjaajana [[Ihanneliitto\|Ihanneliiton]] kursseilla ja Sosialidememokraattisen raittiusliiton lastenosastoissa. Sortovuosien aikana Paaso joutui siirtymään [[Ruotsi]]in, jossa hän oleskeli vuosina ~~1903-1905~~1903–1905. Paaso oli SDP:n kansanedustajana ensimmäisessä eduskunnassa ~~1907-1908~~1907–1908 edustaen [[Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri\|Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä]]. Hän oli myös Sosialidememokraattisen työläisnaisliiton liittotoimikunnan jäsen ja Sosialidememokraattisen raittiusliiton liittotoimikunnan jäsen. Paason kansanedustajaura jäi lyhyeksi poliittisten riitojen vuoksi ja myös siksi, että Paaso oli mieltynyt näyttävään, yläluokkaiseen pukeutumistyyliin. Paaso jatkoi työtään Naisliiton luennoitsijana ja joutui uuden [[Franz Albert Aleksandrovitš Seyn\|Seynin]] sortokauden aikana taas siirtymään Ruotsiin. [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällissodan]] aikana Paaso toimi punaisten elintarvikelautakunnassa ja pakeni sodan lähestyessä loppuaan ensin [[Kotka]]an ja sitten [[Viipuri]]in. Hän oli vankileirillä ja [[Hämeenlinnan naisvankila]]ssa, josta hän vapautui kesällä 1918. Oltuaan joitakin vuosia [[Työväen Raittiusliitto\|Työväen Raittiusliiton]] lastenosastojen ohjaajana Paaso perusti paperikaupan Helsinkiin. Kauppa teki kuitenkin lopulta [[konkurssi]]n, ja Paaso eli lopun elämäänsä poikansa taloudellisen tuen varassa.

Ero sivun ”Maria Paaso” versioiden välillä