'''Ilmanvastuksella''' tarkoitetaan kappaleen liikettä vastustavaa [[voima (fysiikka)|voimaa]], joka aiheutuu kappaleen pinnan ja [[ilma]]n välisestä vuorovaikutuksesta.
Ilmanvastuksella on paljon merkitystä varsinkin suurissa nopeuksissa, koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä. Se otetaankin aina huomioon, kun suunnitellaan esimerkiksi [[lentokone]]ita, [[auto]]ja tai [[ohjus|ohjuksia]]. Sellaista kohdetta, jonka suunnittelussa on pyritty ilmanvastuksen minimoimiseen, sanotaan ''virtaviivaiseksi'' (muoto, jolla on mahdollisimman vähän ilmanvastusta).
Esimerkiksi kun [[meteori]] syöksyy Maan [[ilmakehä]]än, ilmanvastuksen aiheuttama kuumuus sulattaa tai jopa höyrystää kappaleen. Saman seikan vuoksi [[avaruussukkula]]n keulassa, siipien etuosissa ja pohjassa käytetään vahvistettuja hiilipohjaisia lämpötiiliä suojaamaan sukkulan rakenteita kuumuudelta.
'''Newtonin vastuslaki''':
:<math> \mathbf{F}_v= {1 \over 2} \rho v^2 A C_v</math>
missä ''F<sub>v</sub>'' on vastusvoima, ''ρ'' ilman senhetkinen tiheys, ''v'' kappaleen senhetkinen nopeus, ''A'' kappaleen poikkipinta-ala liikettä kohtisuorassa suunnassa ja ''C<sub>v</sub>'' niin sanottu muotokerroin, jonka arvo riippuu kappaleen muodosta. Kaava pätee, kun kappaleen nopeus on [[ääni|äänen]] nopeutta pienempi. Erilaisten kappaleiden aiheuttama ilmanvastus määritellään kokeellisesti [[tuulitunneli]]ssa.
Kaava toimii myös vedenvastuksen laskemiseen. Tiheyden tilalle laitetaan veden tiheys, joka on noin 1000 (veden suolaisuudella on myös vaikutusta). Näin ollen esim. soutuveneen vedenvastustusvoima on 5m/s nopeudella (18km/h) noin <nowiki>½·1000·(5m/s)²·1m²·0,2</nowiki>. Tulokseksi saadaan noin 2500N vastustusvoima. On selvää, ettei ihminen pysty soutamaan tällaisella veneellä kovinkaan lujaa.
