Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 11 vuotta sitten
kopioitu ja muokattu tekstiä artikkelista Trajanus
[[Kuva:REmpire-Dacia.png|thumb|Daakia]]
[[Kuva:Daakian-provinssi.png|right|thumb|400px|Daakian provinssi. ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacia'' eli Ulpia on provinssin ainut tunnettu kapunkin jonka Trajanuksen tiedetään perustaneen.]]
'''Daakia''' ([[Latina]]ksi ''Dacia'') on muinainen alue Tiszan ja Dnestrin välillä [[Tonava]]n pohjoispuolella ja karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyiset [[Romania]] ja [[Moldova]]. Sen asukkaat olivat [[traakia]]lainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi.
 
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin roomalaiset tapasivat heidät. Daakia oli kuningaskunta [[200-luku eaa.|200-luvulta eaa.]] Keisari [[Augustus]] alisti daakialaiset, mutta sotajoukot hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa.
 
== Dacian provinssi ==
Keisari [[Trajanus]] valloitti Daakian [[101]]–[[106]], joka nimitettiin provinssiksi ''Dacia Traiana''. Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset hyväksyivät roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen [[romanian kieli]], joka on romaaninen.
Keisari [[Trajanus]] valloitti alueen [[Daakian sodat|Daakian sodissa]] vuosina [[101]]–[[106]], joka nimitettiin provinssiksi ''Dacia Traiana''.
 
11. elokuuta 106 Trajanus nimitti ''Dacia''-provinssin ensimmäiseksi maaherraksi erään D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa Sarmizegethusan valtauksen jälkeen ja ennen Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet [[iazygit]] ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja [[Valakia]]n tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.<ref name=Bennett>{{Kirjaviite |Tekijä=Julian Bennett | Nimeke= Trajan: Optimus Princeps s. 163-172| Julkaisija=Indiana University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0253214351}}</ref>
 
Trajanus jätti Daakiaan kolme legioonaa, [[Legio IIII Flavia]]n Berzobikseen ja [[Legio XIII Gemina]] Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27&nbsp;000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi [[mustameri|Mustallemerelle]]. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.<ref name=Bennett/>
 
Trajanus perusti ainakin yhden uuden ''[[colonia]]n'' Daakiaan, ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican''. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin [[municipium]]iksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.<ref name=Bennett/>
 
Keisari [[Trajanus]] valloitti Daakian [[101]]–[[106]], joka nimitettiin provinssiksi ''Dacia Traiana''. Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset hyväksyivät roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen [[romanian kieli]], joka on romaaninen.
 
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari [[Konstantinus Suuri]] on syntynyt Daakkiassa [[Naissus|Naissuksessa]]
 
[[Gallienus|Gallienuksen]] aikana [[256]] [[gootit]] ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. [[Aurelianus|Aurelianuksen]] ([[270]]–[[275]]) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle ''Dacia Aureliana''an. [[Hunnit]] valloittivat vuorostaan maan gooteilta [[376]]. [[Madjaarit]] valloittivat [[Transilvania]]n [[800-luku|800-luvulla]].
 
== Viitteet ==
<references/>
 
{{Rooman provinssit}}
20 299

muokkausta