Versio 27. syyskuuta 2007 kello 22.42 muokkaa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta p Typo ← Vanhempi muutos		Versio 27. syyskuuta 2007 kello 22.46 muokkaa kumoa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta p Fix Uudempi muutos →
Rivi 11: Otto Neurath ([[1882]]-[[1945]]) opiskeli [[sosiologia]]a, [[taloustiede]]ttä ja [[filosofia]]a Wienissä ja [[Berliini]]ssä. Vuosina [[1907]]-[[1914]] hän opetti Wienissä [[Neuen Wiener Handelsakademie]]ssa. Hän nai Hahnin sisaren Olgan vuonna [[1911]]. Philipp Frank, ryhmän nuorin ([[1884]]-[[1966]]), opiskeli [[fysiikka]]a Göttingenissä ja Wienissä ~~Ludwig~~ Boltzmannin, ~~David~~ Hilbertin ja ~~[[Felix Klein]]in~~Kleinin kanssa. Vuodesta [[1912]] hän hoiti [[teoreettinen fysiikka\|teoreettisen fysiikan]] oppituolia [[Prahan saksalainen yliopisto\|Prahan saksalaisessa yliopistossa]]. Ryhmä kokoontui vuodesta [[1907]] wieniläisissä [[kahvila\|kahviloissa]]. Frank muistelee: ~~:''”Vuoden~~{{Sitaatti\|Vuoden 1910 jälkeen Wienissä sai alkunsa liike, joka katsoi [[Ernst Mach\|Machin]] positivistisella tieteenfilosofialla olevan suuri merkitys yleiselle älylliselle elämälle [..] Ryhmä nuoria miehiä pyrki säilyttämään Machin positivismin oleellisimmat puolet, erityisesti hänen metafysiikan väärinkäyttöä tieteessä koskevan kantansa. [..] Tähän ryhmään kuuluivat matemaatikko H. Hahn, poliittinen taloustieteilijä Otto Neurath, sekä tämän kirjan kirjoittaja [eli Frank], joka toimi tuolloin teoreettisen fysiikan opettajana Wienissä. [..] Pyrimme täydentämään Machin ajatuksia [[Henri Poincaré]]n ja [[Pierre Duhem]]in ranskalaisella tieteenfilosofialla, sekä yhdistämään ne sellaisten kirjoittajien kuin [[Louis Couturat\|Couturat]], [[Ernst Schröder\|Schröder]], [[David Hilbert\|Hilbert]], jne. logiikan ~~tutkimuksiin”''~~tutkimuksiin.<ref>Uebel, Thomas, 2003, s. 70.</ref>}} Kokoontumiset oletettavasti keskeytyivät vuonna [[1912]], kun Frank muutti Prahaan oppituolin vapautuessa [[Albert Einstein]]ilta. Hahn jätti Wienin [[ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisen maailmansodan]] aikana ja palasi vuonna [[1921]]. Seuraavana vuonna Hahn ja Frank saivat ryhmään mukaan [[Moritz Schlick]]in, joka hoiti [[induktio\|induktiivisten]] tieteiden filosofian oppituolia [[Wienin yliopisto]]ssa. Schlick oli jo julkaissut kaksi pääteostaan, ''Raum und Zeit in die gegenwärtigen Physik'' (''Avaruus ja aika nykyaikaisessa fysiikassa'') vuonna [[1917]] ja ''Allgemeine Erkenntnislehre'' (''Yleinen tietoteoria'') vuonna [[1918]]. Keskeinen teos tuoreelle keskusteluryhmälle oli [[Ludwig Wittgenstein]]in vuonna [[1918]] julkaisema ''Logisch-Philosophische Abhandlung'' eli ''[[Tractatus Logico-Philosophicus]]''. Rivi 43: Wienin piirin lopullisena tavoitteena oli [[yhtenäistiede]], sellaisen perustavanlaatuisen järjestelmän muodostaminen, jossa jokainen oikeutettu väitelause voitiin pelkistää alemman tason käsitteitä käyttäväksi väitelauseeksi niin, että jokainen jäljelle jäävä käsite viittaa suoraan kokemukseen. Tästä seurasi selkeän, siistin, eri ihmisten väliseen viestintään sopivan ja puolueettoman symbolisen kielen tavoittelu, kielen, joka poistaisi luonnollisen kielen monimerkityksellisyydestä seuraavat ongelmat. Wienin piiri julkaisi kirjoituskokoelmaa nimeltä ''Einheitswissenschaft'' (Yhtenäistiede), jota toimittivat Rudolf Carnap, Philipp Frank, Hans Hahn, Otto Neurath, [[Joergen Joergensen]] (Hahnin kuoltua) ja [[Charles W. Morris]] (vuodesta 1938). Sen tavoitteena oli esittää yhtenäinen näkemys tieteestä. Kokelman julkaiseminen kuitenkin pysähtyi toisen maailmansodan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Vuonna 1938 aloitti Yhdysvalloissa toinen julkaisusarja nimeltään ''[[International Encyclopedia of Unified Science]]'' (Kansainvälinen yhtenäistieteen ensyklopedia), kunnianhimoinen yhtenäistieteelle omistettu hanke, joka ei koskaan valmistunut. Sarjassa julkaistiin ainoastaan ensimmäinen osa, ''Foundations of the Unity of Sciences'' (Yhtenäistieteen perusteet). Se käsitti kaksi osaa, joissa oli yhteensä kaksikymmentä tutkielmaa, jotka julkaistiin vuosien 1938 ja 1969 välillä. Rudolf Carnap ja Charles Morris muistelevat vuoden 1969 painoksen esipuheessa: ~~:''”~~{{Sitaatti\|'Encyclopedia' oli alun perin Otto Neurathin ajatus. Se oli tarkoitettu tieteiden yhtenäisyyden liikkeen ilmentymäksi [..] Alkuperäiset tavoitteet ensyklopedialle olivat kunnianhimoiset. Kahden johdanto-osan lisäksi siinä oli tarkoitus julkaista osa tieteiden menetelmäopista, toinen tieteiden yhdistämisen tämänhetkisestä tilasta, ja mahdollisesti osa tieteiden soveltamisesta. Suunnitelmissa oli, että teos kokonaisuudessaan käsittäisi noin 26 osaa (260 tutkielmaa)”.''<ref>''Foundations of the Unity of Sciences'', osa 1, The University of Chicago Press, 1969, s. vii.</ref>}} [[Thomas Kuhn]]in tunnettu teos ''The Structure of Scientific Revolutions'' (suom. ''Tieteellisten vallankumousten rakenne'') julkaistiin ensyklopediassa vuonna [[1962]] toisen osan toisena kirjoituksena.

Ero sivun ”Wienin piiri” versioiden välillä