Ero sivun ”Helsingin synagoga” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 8:
 
Sisustuksessa yhdistyy sileäksi rapatut, valkoiset pelkistetyt pinnat yksityiskohtien jugend-aiheisiin, apsidin kultaisilla tähdillä koristettuihin kirkkaan sinisiin seiniin ja kaarta ympäröiviin klassisiin ruusuke- ja akanttikoristeisiin. Apsidissa on kirjaillun väliverhon peittämä kaappi, Pyhä arkki, ''aron hakodesh''. Kaappia reunustavat kullatut, puiset kansantaiteen tyyliin veistetyt leijonankuvat on tuotu ensimmäisestä rukoushuoneesta [[Suomenlinna]]sta ja saattavat olla 1600-luvulta. Kaapin päällä on 1700-luvulta oleva kruunu, joka on perimätiedon mukaan saatu Suomenlinnan telakalta olleesta ruotsalaisesta sotalaivasta. Apsidin yläpuolella on kaksi leijonaveistosten pitelemää kymmenen käskyn taulua. Edessä on esilukijan pulpetti. Kupolin alla keskellä salia on ''bima'', aidattu koroke, jolla on lukupulpetti. Yläpuolella on suuri kattokruunu. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussa. Synagogarakennuksen kadunpuoleinen julkisivu ja vesikatto suojeltiin asemakaavalla 1981 ja synagogan sisätilat rakennussuojelulailla 2002. Sisätilat restauroitiin vuonna 2005.
 
Tasavallan presidentti, Suomen marsalkka [[Mannerheim[[, otti [[6. joulukuuta]] [[1944]] adjutanttiensa saattamana osaa Helsingin synagogassa pidettyyn Suomen puolesta kaatuneiden juutalaissotilaiden muistopalvelukseen. Tämä olikin hänen viimeinen laajempi julkinen esiintymisensä presidenttinä, koska lopun noin viisitoista kuukautta virka-ajastaan hän oli sairauslomalla.
 
== Katso myös ==