Ero sivun ”Maunu Eerikinpoika” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typografia AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Vuonna [[1335]] Maunu meni naimisiin [[Blanka Namurilainen|Blanka Namurilaisen]] kanssa, ja seuraavana vuonna hänet kruunattiin [[Tukholma]]ssa. Hänen tärkein suosikkinsa oli nuori aatelismies nimeltä [[Pentti Algotinpoika]], jonka kuningas korotti [[Hallannin herttua]]ksi antaen hänelle läänitykseksi myös suuren osan Suomea. Aikalaiset epäilivät homoseksuaalista suhdetta. Maunun poliittiseksi vastustajaksi kääntynyt sukulainen [[Birgitta Birgerintytär]] (sittemmin pyhimys) sai tästä propaganda-aseen kuningasta vastaan.
 
Tanskan hajanaisuuden avulla Maunu sai alamaisikseen [[Skoone]]n maakunnatmaakunnan. Maunun valtakauden aikana kruunun varat hupenivat ja hän joutui panemaan [[rälssi]]äkin verolle. Maunua vastaan puhkesi aatelin keskuudessa kapinaliike 1350-luvulla ja vuonna [[1364]] [[Albrekt Mecklenburgilainen]] (jonka äiti oli Maunun sisar [[Eufemia Eerikintytär]] ja jonka isä [[Mecklenburgin suku]]inen Albrekt vanhempi, "Mecklenburgin kettu ja ahne saalistaja" väitti polveutuvansa vanhoista Sverkerin ja Eerikin kuningassuvuista) valtasi Tukholman ja Maunu pakeni Norjaan poikansa kuningas [[Haakon VI Maununpoika|Haakon]]in suojiin.
 
Vuonna [[1365]] Maunu palasi Ruotsiin poikansa Haakonin kanssa. [[Enköping]]in lähistöllä käydyssä [[Gatan taistelu]]ssa Maunu vangittiin ja Haakon pakeni Norjaan. Albrekt vapautti 1371 kuitenkin Maunun joka palasi Norjaan jossa hän kuoli laivansa upotessa Norjan rannikon edustalla vuonna [[1377]].