Ero sivun ”Nikula v. Suomi” versioiden välillä

'''Nikula''' on tullut kansainvälisesti tunnetuksi{{lähde|lakitapaus ei sinänsä ole sama kuin kansainvälinen tunnettuus}} [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin|Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen]] käsiteltävänä olleen tapauksen Anne Nikula v. [[Suomi|Suomen]] valtio (no.31611/96) johdosta. Nikula oli tuomittu maksamaan herjauksesta korvauksia [[syyttäjä]]lle aiemmassa rikostapauksessa, jossa Nikula oli toiminut puolustajana. Tämä tapaus koski asiakasta, jonka aiemmin samasta [[petos|petoksesta]] syytetty kanssa[[epäilty]] oli [[syyttäjä]]n toimesta kutsuttu [[todistaja]]ksi. Nikula oli kutsunut syyttäjän käytöstä manipulaatioksi ja laittomaksi todisteiden esittämiseksi.<ref name = "echr">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.echr.coe.int/eng/Press/2002/mar/Nikulajudepress.htm| Nimeke = CHAMBERChamber JUDGMENTJudgment INin THEthe CASECase OFof NIKULANikula v. FINLANDFinland| Tekijä = The European Court of Human Rights| Tiedostomuoto = | Selite = Lehdistötiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 21. maaliskuuta 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The European Court of Human Rights| Viitattu = 18. syyskuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref> Suomen [[Korkein oikeus]] oli katsonut Nikulan syyllistyneen syyttäjän [[kunnianloukkaus|kunnianloukkaukseen]] (KKO:1996:17).

Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi ei ollut noudattanut tapauksessa, tuomitessaan Nikulan herjauksesta, [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksen]] 10. artiklaa, jonka mukaan sananvapaus on turvattava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.journalistilehti.fi.server-hotel.net/arkisto/82002/kesk/08kesku.htm| Nimeke = Syyttäjä ei ollut asianosainen| Tekijä = Susanna Reinboth| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Journalisti-lehti 8/2002| Ajankohta = 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18. syyskuuta 2007| Kieli = }}</ref> EIT-jutun loppuvaiheessa asiaan osallistui amicus curiae –roolissa kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Interights sekä lukuisia lakimiehiä mm.muun muassa Kanadasta, Iso-Britanniasta, Belgiasta, Ranskasta, Australiasta ja Etelä-Afrikasta.{{lähde}}

Nikula on työskennellyt sekä yksityissektorilla että valtion hallinnossa. Nikula on koulutukseltaan ylioppilasmerkonomi (1986) ja oikeustieteen kandidaatti (1990), arvoltaan [[varatuomari]] (1991). Nikula on suorittanut ylioppilastutkinnon Yhdysvalloissa ja käynyt lukuisilla opintomatkoilla ulkomailla, mm.muun muassa Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Venäjällä. Anne Nikulan isä on Helsingin hovioikeuden [[laamanni]] Immo Nikula ja äiti Helsingin kaupungin palveluksessa oleva ylihoitaja Raili Nikula.

Nikulan kirjoittamia artikkeleja Euroopan Ihmisoikeusjärjestelmästä on julkaistu mm.muun muassa Nykypäivä –lehdessä-lehdessä ja Perussuomalaiset –lehdessä-lehdessä (7/2006).