Ero sivun ”Nikula v. Suomi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
nettilinkki pois leipätekstistä |
||
Rivi 3:
'''Nikula''' on tullut kansainvälisesti tunnetuksi{{lähde|lakitapaus ei sinänsä ole sama kuin kansainvälinen tunnettuus}} [[Euroopan ihmisoikeustuomioistuin|Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen]] käsiteltävänä olleen tapauksen Anne Nikula v. [[Suomi|Suomen]] valtio (no.31611/96) johdosta. Nikula oli tuomittu maksamaan herjauksesta korvauksia [[syyttäjä]]lle aiemmassa rikostapauksessa, jossa Nikula oli toiminut puolustajana. Tämä tapaus koski asiakasta, jonka aiemmin samasta [[petos|petoksesta]] syytetty kanssa[[epäilty]] oli [[syyttäjä]]n toimesta kutsuttu [[todistaja]]ksi. Nikula oli kutsunut syyttäjän käytöstä manipulaatioksi ja laittomaksi todisteiden esittämiseksi.<ref name = "echr">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.echr.coe.int/eng/Press/2002/mar/Nikulajudepress.htm| Nimeke = CHAMBER JUDGMENT IN THE CASE OF NIKULA v. FINLAND| Tekijä = The European Court of Human Rights| Tiedostomuoto = | Selite = Lehdistötiedote| Julkaisu = | Ajankohta = 21. maaliskuuta 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The European Court of Human Rights| Viitattu = 18. syyskuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref> Suomen [[Korkein oikeus]] oli katsonut Nikulan syyllistyneen syyttäjän [[kunnianloukkaus|kunnianloukkaukseen]] (KKO:1996:17).
Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi ei ollut noudattanut tapauksessa, tuomitessaan Nikulan herjauksesta, [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksen]] 10. artiklaa, jonka mukaan sananvapaus on turvattava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.journalistilehti.fi.server-hotel.net/arkisto/82002/kesk/08kesku.htm| Nimeke = Syyttäjä ei ollut asianosainen| Tekijä = Susanna Reinboth| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Journalisti-lehti 8/2002| Ajankohta = 2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18. syyskuuta 2007| Kieli = }}</ref> EIT-jutun loppuvaiheessa asiaan osallistui amicus curiae –roolissa kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Interights
Tuomioistuin päätti äänin 5–2, että Nikulalle oli maksettava korvausta 5 042 euroa epäsuorasta vahingosta, 1 900 euroa taloudellisesta vahingosta, sekä 6 500 euroa kuluja.<ref name = "echr"/>
|