Ero sivun ”Ensiyön oikeus” versioiden välillä

Ensiyön oikeudesta kertovat muutkin kuin Boece: [[Voltaire]] mainitsee sen vuonna [[1762]], ja se esiintyy Beaumarchais'n ''[[Figaron häät|Figaron häissä]]'', elokuvissa ''The War Lord'' ja ''[[Braveheart]]'' sekä [[Patrick O'Brian]]in meriaiheisissa romaaneissa. [[George Orwell]]in romaanissa [[Vuonna 1984]] [[Isoveli]] käyttää sitä propaganda-aseena (1. osan 7. luku), ja se mainitaan myös [[irlanti]]laisen muinaissankari [[Cúchulainn]]in tarussa.

SuomessakinTapa väitetäänon olleenyhdistetty moistaSuomeenkin: kirjailija [[Juhani Aho]] kertoo teoksessaan1600-luvun Karjalaan sijoittuvassa romaanissaan '''Panu''' kuninkaan voudista, jolla - uuden papin esittämien syytösten mukaan - oli tapana käyttää ensiyön oikeutta kaikkiin vihille vietäviin talonpoikaisnaisiin. MikäKertomuksella asianei historiallinenole totuushistoriallista on, on täysin auki; todennäköisesti kyseessä on vain kirjallinen tehokeino: kirjahan kuvailee pakanuuden ja kristinuskon viimeisiä kamppailuja Karjalassa keskiajalla; aika sijoittuu 1500-luvun puolimaille, koska tekstissä mainitaan Novgorodin arkkipiispan lähettiläs, pappismunkki Ilja, joka tuolloin kierteli Karjalassa tuhoamassa pakanuutta asemiesten kanssapohjaa.

[[Encyclopaedia Britannica]]n kanta on, että vaikka ensiyön oikeus on ollut olemassa joissakin alkukantaisissa yhteisöissä, se ei koskaan ollut laajalle levinnyt tapa keskiajan [[Eurooppa|Euroopassa]], vaan korkeintaan sitä on esiintynyt varhaiskeskiajalla joillakin [[Ranska]]n ja [[Italia]]n seuduilla{{lähde tarkemmin}}.