Ero sivun ”Ruotsin valtaneuvosto” versioiden välillä

p
linkkejä
p
p (linkkejä)
'''Ruotsin valtaneuvosto''' tai '''valtakunnanneuvosto''' (ruotsiksi [[:sv:riksrådet|riksrådet]]) oli [[Ruotsin historia|Ruotsissa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut
monijäseninen elin, neuvoskunta.
 
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa.
Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti ''valtaneuvokset'' edustivat valtakunnan eri osia. Suomesta Turun piispalla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon.
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[valtiopäivätRuotsin (Ruotsi)valtiopäivät|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan.
 
Valtaneuvosto oli usein melko mahtava ja vastapainona sekä rajoituksena kuninkaan vallalle. Useiden monarkkien valtaannousu oli tulosta valtaneuvosten juonitteluista syrjäyttää liian mahtavaksi muodostunut edellinen kuningas - etenkin ulkomailta tuotettiin valtaneuvoksista riippuvaisia monarkkeja, malliesimerkkinä [[Albrekt Mecklenburgilainen]].
 
[[Kustaa I VaasanVaasa]]n aikana valtaneuvosto alettiin muodostaa pikemminkin kuninkaan käskettävänä olevista henkilöistä. Niinpä poliittinen valta keskittyikin.
 
[[Kustaa II Aadolf]]in aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden [[1634]] hallitusmuodossa. 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat