Ero sivun ”Špalernajan tutkintavankila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p kh: Neuvostovallan p.o. Neuvostoliiton
Rivi 5:
Vankilassa on 317 yhdelle vangille tarkoitettua selliä, 68 joukkoselliä, eristys- ja rangaistushuoneita ja vankilan sairaala, joka on suunniteltu 700-henkisen vankilan tarpeisiin sopivaksi. Pyhän [[Aleksanteri Nevski]]n kappeli sijaitsi vankilaan pihasiiven kolmannessa kerroksessa vuoteen 1919, jolloin se lakkautettiin. [[Kappeli]] on jälleenrakennettu [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajoamisen jälkeen.
 
Vankilaa käytettiin lähinnä poliittisten vankien säilytykseen. Vankeihin lukeutui kommunististen vallankumouksellisten lisäksi useiden muiden vallankumouksellisten ryhmien jäseniä ja lisäksi useita [[tsaari|keisarin]] [[salainen poliisi|salaisen poliisin]] [[Ohrana]]n pidättämiä suomalaisia [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivisteja]] 1900-luvun alussa. Suomalaisiin vankeihin kuuluivat mm. [[Esko Riekki]], myöhemmin [[Suomi|Suomen]] oman salaisen poliisin [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän keskuspoliisin]] päällikkö ja [[Vihtori Kosola]], [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] perustaja. Sellissä numero 193 istui [[Vladimir Lenin]] 1895–1897. Sellistä tehtiin NeuvostovallanNeuvostoliiton aikana museo.
 
Vallankumouksen aikana 1917 kapinalliset vapauttivat kaikki vangit. Se otettiin käyttöön uudestaan 1920, jonka jälkeen se kuului [[KGB]]:lle ja [[FSB]]:lle. Neuvostovallan aikana vankien olot ja kohtelu heikkenivät. Pietarilaiset eli silloiset leningradilaiset kutsuivat sitä nimellä "Špalerka". Vielä 1980-luvulla KGB säilytti siellä kuulusteltavina kolmeakymmentä poliittista vankia, joihin lukeutui mm. ihmisoikeusaktivisteja.