Ero sivun ”Meänmaa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
fix
Rivi 1:
'''Meänmaa''' ({{k-fi|Meidän maamme}}) on [[meänkieli|meän-]] ja [[suomen kieli|suomenkielinen]] alue Pohjois-[[Ruotsi]]ssa ja [[Suomi|-Suomessa]] [[Tornionjoki]]varressa. Alueesta käytetään myös nimeä [[Tornionlaakso]] tai [[Tornionjokilaakso]], mitkä viittaavat enemmän tarkempaan maantieteelliseen alueeseen nimityksen Meänmaa korostaessa kielellistä ja kulttuurista yhtenäisyyttä määrittämättä tarkemmin alueen rajoja. Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen [[1809]] asti, jolloin se jaettiin kahtia Ruotsin ja Keisarillisen Venäjän Suomen Suuriruhtinaskunnan kesken ([[Haminan rauha]]). Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt, ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken.
 
Meänmaalaiset (meän kielellä '{{k-fit|meän kansa'}}) eivät ole etninen, vaan kielellinen vähemmistö. Alueella valtakielenä puhuttu [[meänkieli]] on saanut Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman, saman arvoisen kuin esimerkiksi [[saamen kieli|saamen]] ja suomen kielet. Suomessa se tulkitaan kuitenkin suomen kielen murteeksi. Muita alueella puhuttuja kieliä ovat suomi ja ruotsi. Meänmaan identiteetin korostaminen on vahvempaa Ruotsin puolella, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomen puolella asuvat ovat edustaneet maansa valtaväestöä. Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä.
 
Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen [[1809]] asti, jolloin se jaettiin kahtia Ruotsin ja Keisarillisen Venäjän Suomen Suuriruhtinaskunnan kesken ([[Haminan rauha]]). Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt, ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken.
 
[[15. heinäkuuta]] [[2007]] otettiin käyttöön [[Meänmaan lippu]], {{k-fit|Meänmaan flaku}}. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä [[Tornionjoki|Tornionjokea]] näiden välissä. Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä. Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista ''Meän tinkereille'' ({{k-fit|tingata=suom.}} on {{k-fi|keskustella, väitellä}}). Yhtistyksen nimi on [[Meänmaan-Tinkerit]].
 
Meänkieltä ja kulttuuria edistämään on perustettu yhdistys [[Meänmaan-Tinkerit]].
 
==Katso myös==
* [[Meänkieli]]
 
== Aiheesta muualla ==
* Birger Winsa: [http://www.kemi.fi/kk021498/virittaja.pdf Meän kieli ja torniolaaksolaisitten kakskielisyys], Virittäjä 1993
* [http://modersmal.skolutveckling.se/meankieli/ennen/ennenmk.html Meänkieli ennen ja nyt]
 
Meänmaalaiset (meän kielellä 'meän kansa') eivät ole etninen, vaan kielellinen vähemmistö. Alueella valtakielenä puhuttu [[meänkieli]] on saanut Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman, saman arvoisen kuin esimerkiksi [[saamen kieli|saamen]] ja suomen kielet. Suomessa se tulkitaan kuitenkin suomen kielen murteeksi. Muita alueella puhuttuja kieliä ovat suomi ja ruotsi. Meänmaan identiteetin korostaminen on vahvempaa Ruotsin puolella, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomen puolella asuvat ovat edustaneet maansa valtaväestöä. Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä.
 
15. heinäkuuta 2007 otettiin käyttöön [[Meänmaan lippu]]. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä [[Tornionjoki|Tornionjokea]] näiden välissä. Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä. Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista Meän tinkereille (tingata=suom. keskustella, väitellä). Yhtistyksen nimi on [[Meänmaan-Tinkerit]].
 
[[Luokka: Tornionlaakso]]