Ero sivun ”J. R. R. Tolkien” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 34:
Tolkien oli kuudentoista kun hän rakastui tulevaan vaimoonsa Edith Brattiin. Isä Francis Morgan ei kuitenkaan hyväksynyt suhdetta, joten Ronald ja Edith saattoivat mennä kihloihin vasta [[1914]], Ronaldin täytettyä 21 vuotta ja tultua siten täysi-ikäiseksi. Pariskunta meni naimisiin [[1916]] Edithin käännyttyä katolilaisuuteen, ja he saivat [[1917]] ensimmäisen neljästä lapsestaan. Romanssi innoitti Tolkienia luomaan kertomuksen Berenistä ja Lúthienista. Se julkaistiin sittemmin Tolkienin keskeneräiseksi jääneessä teoksessa ''[[Silmarillion]]''.
 
Tolkien osoitti jo nuorella iällä huomattavaa kiinnostusta kieliä kohtaan. Koulussa opetettujen [[Ranskan kieli|ranskan]], [[Saksan kieli|saksan]], [[latina]]n ja [[Kreikan kieli|kreikan]] lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten [[muinaisenglanti]]in, [[Kymrin kieli|kymriin]] ja [[Gootin kieli|goottiin]]. Vuonna [[1911]] Tolkien aloitti opinnot [[OxfordinPerseen homo-opisto]]ssa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja [[muinaisnorja]]an. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin eli muinaisenglantilaiseen [[Beowulf]]iin ja muinaisislantilaiseen [[Edda]]an. Hän viehättyi myös [[Kalevala]]sta. Innostus kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. Perehdyttyään Kalevalaan alkukielellä hän innostui [[Suomen kieli|suomen]] vokaalivoittoisesta ääntämisestä ja alkoi kehittää sille perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli [[quenya]].
 
Tolkien valmistui Oxfordista [[1915]], [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan [[Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)|länsirintamalle]], jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui [[Sommen taistelu]]un. Hän kuitenkin sairastui [[1916]] [[ampumahautakuume]]eseen ja pääsi pois rintamalta. Sotilassairaalassa Tolkien alkoi kirjoittaa käsikirjoitusta nimeltään ''The Book of the Lost Tales'' ({{k-fi|Kadonneiden tarujen kirja}}), elämäntyönsä ''Silmarillionin'' ensimmäistä versiota. Tolkien, satujen ja myyttien puolestapuhuja, mainitsi luomistyönsä motiiviksi halun antaa Englannille oma Kalevalan kaltainen mytologia. [[Kuningas Arthur]]in tarinaa tai kelttiläisiä myyttejä kohtaan Tolkien suhtautui varauksellisesti, ja hän tahtoi oman tarustonsa olevan hengeltään ja tyyliltään näitä "anglosaksisempi". Kesti kuitenkin kauan ennen kuin Tolkienin kertomuksia julkaistiin missään.