Ero sivun ”Vanhan Suomen lahjoitusmaat” versioiden välillä

'''Lahjoitusmaakartanot''' olivat suuria maa-alueita, joita [[Luettelo Ruotsin hallitsijoista|Ruotsin kuninkaat]] antoivat lahjaksi ansioituneille alaisilleen. Kartanon[[Kartano]]n alueella asuneet torpparit[[torppari]]t ja [[talonpoika|talonpojat]] joutuivat tekemään veronluonteisia [[Taksvärkki|taksvärkkitöitä]] kartanonomistajan tiluksilla. <ref>[http://muolaa.com/paasivu.htm Muolaa]</ref> Suomessa lahjoitusmaakartanoita oli ennen kaikkea valloitetussa Karjalassa, missä kuningatar Kristiina jakeli niitä. Iso osa kartanoista lahjoitettiin vuosina 1680&ndash;1740.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Pirkko Rastas | Nimeke = Lahjoitusmaitten ongelma |Osoite =http://www.kolumbus.fi/rastas/isku/lahj_maa.html}}</ref>

Nykyisen Suomen ainoa lahjoitusmaakartano on Koitsanlahti.<ref>[http://www.ekarjala.fi/museot/parikkala/koitsanlahden_hovi.html Etelä-Karjalan museot]</ref> Se sijaitsee noin 10&nbsp;km Parikkalan[[Parikkala]]n keskustasta [[Simpelejärvi|Simpelejärven]] itärannalla korkean harjun[[harju]]n laella.<ref>[http://www.nba.fi/fi/mjhkohteetkymi NBA]</ref>