Ero sivun ”Emma Väänänen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Emma Maria Väänänen''' (avionimi ''Emma Heino''; [[22. joulukuuta]] [[1907]] [[Mikkelin maalaiskunta]] – [[20. helmikuuta]] [[1970]] [[Helsinki]]) oli suomalainen näyttelijä.
Väänäsen näyttelijäntyön on sanottu kummunneen omaperäisestä huumorista ja jäntevästä voimasta. Hänet muistetaan eritoten palkituista osistaan [[Niskavuori | Niskavuori]]-elokuvissa sekä osastaan kanavanvartijan vaimona elokuvassa ''[[Elokuu (elokuva) | Elokuu]]''. Väänänen säkenöi useissa [[Valentin Vaala]]n komedioissa. Väänänen palkittiin [[Pro Finlandia]]lla vuonna [[1958]].
 
== Teatteri- ja elokuvauran vaiheita ==
Rivi 6:
Väänänen työskenteli näyttelijänä vuodesta [[1930]] alkaen [[Rovaniemi | Rovaniemellä]], [[Pori]]ssa, [[Turku | Turussa]] ja [[Tampere]]ella. [[Helsingin kaupunginteatteri | Helsingin Kansanteatterin]] riveissä hän näytteli vuosina [[1940]] – [[1949]]. Emma Väänänen kiinnitettiin [[Radioteatteri]]in vuonna 1949, jossa hän työskenteli vuoteen [[1961]]. Väänänen ei vierastanut uusia medioita; hän työskenteli uransa viimeisessä vaiheessa (1961 – [[1969]]) [[Televisioteatteri]]ssa. Kesällä [[1955]] Väänänen nähtiin [[Pyynikin Kesäteatteri]]ssa klassikkonäytelmässä ''[[Putkinotko]]''. Kaksitoista vuotta myöhemmin hän näytteli samassa näytelmässä [[Mikkelin Naisvuoren kesäteatteri]]ssa.
 
Emma Väänäsen filmiura alkoi vuonna [[1941]] pienellä sivuosalla elokuvassa ''[[Suomisen perhe]]''. Elokuvatöistään hän sai kaikkiaan neljä [[Jussi-palkinto | Jussi-palkintoa]], jokaisen naispääosasta. Ensimmäinen, vuonna [[1947]], palkittu suoritus oli nimiosa elokuvassa ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]''. [[1952]] hän sai Jussin elokuvastatulkinnastaan miehenkipeänä vanhanapiikana elokuvassa ''[[Gabriel, tule takaisin]]'',. viisiViisi vuotta myöhemmin palkittiin Väänäsen vahva tulkinta kanavanvartijan vaimona elokuvassa ''[[Elokuu (elokuva)|Elokuu]]''. Vuonna [[1958]] hänelle myönnettiin Jussi-palkinto Loviisan roolista värielokuvassa ''[[Niskavuoren naiset]]''. [[Valentin Vaala]]n teos on Väänäsen ainoa värielokuva. Väänänen sai tunnustusta myös ennen Jussi-palkinnon perustamista. Hänet palkittiin [[Joel Rinne | Joel Rinteen]] kanssa vuosien [[1943]] – [[1945]] parhaina näyttelijöinä pääosista [[Ilmari Unho]]n elokuvassa ''[[Kirkastettu sydän]]''. Väänänen näytteli myösniin ikään muutamissa lyhyissä fiktioissa.
 
Emma Väänänen näytteli myös teattereiden ulkopuolella. Hän esiintyi esimerkiksi eräiden sukulaistensa kanssa Väänästen sukuseuran juhlatilaisuudessa, joka järjestettiin [[Hämäläisten Talo]]n juhlasalissa [[2. huhtikuuta]] [[1945]]. Tasan kaksi vuosikymmentä myöhemmin, 2. huhtikuuta [[1965]] Väänänen nousi monien muiden näyttelijälegendojen kanssa lavalle Helsingin [[Pohjoisesplanadi]]lla sijainneen [[Kino-Palatsi]]n viimeisessä näytännössä, joka oli ''[[Jääkärin morsian]]''.
 
== Filmografia ==
Rivi 56 ⟶ 58:
*[[Antreas ja syntinen Jolanda]] (1941)
*[[Suomisen perhe]] (1941)
 
== Triviaa ==
 
*Emma Väänänen näytteli eräiden sukulaistensa kanssa Väänästen sukuseuran juhlatilaisuudessa, joka järjestettiin [[Hämäläisten Talo]]n juhlasalissa [[2. huhtikuuta]] [[1945]] klo 19.00 – [[3. huhtikuuta]] 1945 klo 03.00
 
*Väänänen nousi monien muiden näyttelijälegendojen kanssa lavalle Helsingin [[Pohjoisesplanadi]]lla sijainneen [[Kino-Palatsi]]n viimeisessä näytännössä ''([[Jääkärin morsian]])'' 2. huhtikuuta [[1965]]
 
*Emma Väänänen palkittiin [[Pro Finlandia]]lla vuonna 1958
 
== Lähteet ==
Rivi 78 ⟶ 72:
[[Luokka: Suomalaiset näyttelijät|Väänänen, Emma]]
[[Luokka: Pro Finlandia -palkitut|Väänänen, Emma]]
[[Luokka: Näyttelijätyngät]]